|
|
Vladimir Propp
Vladimir Propp vuonna 1928
Vladimir Jakovlevitš Propp (Владимир Яковлевич Пропп, 29. huhtikuuta 1895 Pietari – 22. elokuuta 1970 Leningrad) oli venäläinen strukturalisti, joka tutki venäläisten kansansatujen juonirakenteita pyrkien löytämään niiden yksinkertaisimmat elementit. Hänen kirjansa Kansansadun rakenne (Морфология сказки) julkaistiin venäjäksi jo vuonna 1928, mutta länsimaissa siihen ei juuri kiinnitetty huomiota ennen 1950-lukua, jolloin teos käännettiin englanniksi. Kirja vaikutti voimakkaasti Claude Lévi-Straussiin ja Roland Barthesiin.
Propp toi venäläisten formalistien lähestymistavan narratologiaan. Formalistit jakoivat kertomusten lauserakenteet pieniksi analysoitaviksi elementeiksi, morfeemeiksi. Propp käytti samaa metodia analysoidessaan kansansatuja. Hän sivuutti kertomusten sävyn ja tyylikeinot ja keskittyi jakamaan venäläiset kansansadut niiden pienimpiin narratiivisiin elementteihin, joita hän kutsui funktioiksi. Analysoimalla satojen satujen henkilötyyppejä ja toimintaa Propp tuli siihen johtopäätökseen, että perinteisissä venäläisissä kansansaduissa oli vain 31 yleistä ja toistuvaa peruselementtiä. Kaikki funktiot eivät välttämättä esiintyneet yksittäisessä sadussa.
Propp löysi saduista muun muassa seuraavia perushahmoja: sankari, konna, lahjoittaja, auttaja, etsitty henkilö.
Proppin tutkimuksilla on sittemmin ollut suuri vaikutus muun muassa elokuvakäsikirjoituksen teoriaan.
[muokkaa] Kansansadun funktiot
Alkutilanne: perheenjäsenet ja sankari esitellään
- Poissaolo, joku perheenjäsen on poissa
- Kielto, kielto kohdistetaan sankarille
- Rikkomus, kieltoa rikotaan, yleensä konna esiintyy ensi kerran
- Tiedustelu, konna yrittää saada tietoa
- Toimitus, konna saa tiedon uhrista
- Petos, konna yrittää huiputtaa uhria
- Osanotto, uhria petkutetaan
- Käännekohta, konna vahingoittaa perheenjäsentä tai perheenjäseneltä puuttuu jotain tai hän toivoo jotain; tämä on keskeinen funktio, sillä sen seurauksena tarina lähtee liikkeelle
- Välitys, onnettomuus paljastuu ja sankaria lähestytään tai häntä käsketään tai hänet lähetetään apuun
- Vastarinta, sankari päättää vastustaa epäonnea
- Lähtö, sankari jättää kotinsa
- Ensimmäinen lahjoittajan funktio, sankaria koetellaan ja hän saa auttajan
- Sankarin reaktio, sankari reagoi tulevan lahjoittajan toimiin
- Auttajan vastaanotto, sankari hyväksyy avun
- Opastus, sankari aloittaa etsinnän
- Kamppailu, sankari ja konna avoimessa taistelussa
- Merkintä, sankari merkitään
- Voitto, konna voitetaan
- Selvitys, alkuperäinen onnettomuus tai puute poistetaan
- Paluu, sankari palaa
- Takaa-ajo, sankaria ajetaan takaa
- Pelastus, sankari pelastuu takaa-ajajien käsistä
- Tunnistamaton paluu, sankari saapuu kotiinsa tai muuhun paikkaan, jossa häntä ei tunnisteta
- Perusteeton vaatimus, väärä sankari esittää perusteettoman vaatimuksen
- Vaikea tehtävä, sankari saa vaikean tehtävän
- Ratkaisu, tehtävä ratkaistaan
- Tunnistaminen, sankari tunnistetaan
- Paljastuminen, väärä sankari tai konna paljastuu
- Muodonmuutos, sankari saa uuden ulkomuodon
- Rangaistus, konna saa rangaistuksen
- Häät, sankari menee naimisiin ja/tai nousee valtaistuimelle
- Vilmos Voigt: Propp, Vladimir Jakovlevič. In: Enzyklopädie des Märchens Bd. 10 (2002), 1435-1442.
- Serena Grazzini: Der strukturalistische Zirkel. Theorien über Mythos und Märchen bei Propp, Lévi-Strauss, Meletinskij. Wiesbaden 1999 (DUV: Literaturwissenschaft).
- Reinhard Breymayer: Vladimir Jakovlevič Propp (1895-1970) - Leben, Wirken und Bedeutsamkeit. In: Linguistica Biblica 15/16 (1972), 36-77 (67-77 Bibliographie).
|