Uusi - DarkWiki

Uusi-Kaledonia (ransk. Nouvelle-Calédonie) on Ranskalle kuuluva territorio Tyynessä valtameressä. Se on Tyynenmeren kolmanneksi suurin saariryhmä Papua-Uuden-Guinean ja Uuden-Seelannin jälkeen. Pinta-ala on 18 575 km² ja asukasluku (2004) 230 789. Pääkaupunki on Nouméa, jossa asuu noin 40 % väestöstä.

Uuden-Kaledonian tärkeimmät osa-alueet ovat pääsaari, Isle of Pines (mäntysaari) sen kaakkoispuolella, Loyalty Islands (uskollisuuden saaret; Maré, Lifou, Tiga ja Ouvéa) idässä ja Bélepin saaristo luoteessa. Pääsaaren ympäröivän koralliriutan sisään sanotaan jäävän maailman suurin laguuni.

Ilmasto Uudessa-Kaledoniassa on puolitrooppinen vuoden ympäri. Sadekausi kestää tammikuulta maaliskuulle. Vuoden viileimpänä aikana heinä-elokuussa lämpötila vaihtelee 20 ja 26 celsiusasteen välillä.

Uusi-Kaledonian nimi tulee latinankielisestä Skotlantia tarkoittavasta sanasta. Alueen nimesi löytöretkeilijä James Cook vuonna 1774. Alueen itsenäisyyspuolueet käyttävät sanaa Kanaky - joka tulee polynesialaisesta ihmistä tarkoittavasta sanasta kanaka. Ranskalaisten alueen alkuperäisasukkaista aiemmin käyttämä sana Canaque oli negatiivinen, lähes loukkaava ilmaisu.

Uuden-Kaledonian alkuperäinen asutus on noin 1500-2000 vuotta vanhaa ja kuuluu melanesialaiseen kulttuuriin. Nykyinen väestö on sekoitus melanesialaisia, eurooppalaisia, polynesialaisia, indonesialaisia, vietnamilaisia, japanilaisia ja kiinalaisia.

Ranskan Polynesian ja Wallis ja Futunan kanssa Uusi-Kaledonia on osa Ranskaa. Sen virallinen asema on collectivité sui generis - "ainutlaatuinen asema" Ranskan tasavallassa. Uusi-Kaledonia oli siirtomaa vuoteen 1946, sitten mertentakainen territorio (territoire d'outre-mer tai TOM) vuodesta 1946 vuoteen 1999. Nykyään maan asema on jotakin itsenäisen valtion ja Ranskan mertentakaisen départementin välillä.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat