Tšetšeenin kieli

Tšetšeeni
Muu nimi	Tshetsheeni
Omakielinen nimi	нохчийн мотт
Englanninkielinen nimi	Chechen
Ranskankielinen nimi	tchétchène
Tiedot
Alue	Tšetšenia, Dagestan, Ingušia
Virallinen kieli	Tšetšenia
Puhujia	1 000 000
Sija	ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen, kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	kaukasialaiset kielet
Kieliryhmä	pohjoiskaukasialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	ce
ISO 639-2	che
SIL	CJC
Ohje

Tšetšeenin kieli, (нохчийн мотт, noxçiyn mott), kuuluu kaukasialaisten kielten naho-dagestanilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat naapuritasavallassa puhuttu inguušin kieli sekä Georgiassa parintuhannen puhuma batsin kieli.

Tšetšeenin kielellä on noin miljoona puhujaa. Suurin osa heistä asuu Tšetšeniassa, jossa kieli on virallinen kieli. Lisäksi tšetšeeninkielisiä vähemmistöjä on naapuritasavalloissa Dagestanissa (noin 70 000), Ingušiassa (noin 95 400) ja Kalmukiassa (noin 6 100) sekä muualla Venäjällä ja Turkissa, Jordaniassa ja Syyriassa.

Kielessä on suuri määrä konsonantteja, se on hyvin omintakeinen kieliopiltaan ja kielitieteilijöille mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kielessä on myös runsaasti vokaaleja ja diftongeja.

Perinteisesti tšetšeenit ovat pitäneet kulttuuri- ja kirjakielinään arabiaa, turkkia ja venäjää. Kielessä onkin runsaasti venäläisiä ja arabialaisia lainasanoja.

1700-luvun jälkipuoliskolla kielestä koottiin Katariina Suurelle noin 400 sanan sanasto. Ensimmäiset tutkimukset tšetšeenin kielestä tehtiin Venäjän pääesikunnan toimeksiannosta ja paroni Pjotr K. Uslar julkaisi vuonna 1888 kielen kieliopin. Varsinainen tšetšeenin kirjakieli luotiin 1900-luvun alussa. Silloin otettiin käyttöön latinalainen kirjaimisto, joka korvasi siihen asti käydyn arabialaisen kirjaimiston. Latinalainen kirjaimisto oli käytössä 1920-luvun puolivälistä vuoteen 1938 asti, jolloin otettiin käyttöön kyrillinen kirjaimisto. Separatistinen hallitus otti uuden latinalaisen kirjaimiston käyttöön 1992. Päätös oli poliittinen ja sillä vastustettiin venäläisyyttä. Se johti myös siihen etteivät kielenpuhujat enää osanneet lukea kieltä. Toisen Tšetšenian sodan jälkeen Tšetšeniassa on käytetty kyrillistäkin kirjaimistoa.

[muokkaa] Kirjaimisto

Tšetšeenin kielen kirjoittamiseen käytetään pääasiassa kyrillistä kirjaimistoa. Lisäkirjaimia merkitään І ja ь-merkeillä (І korvataan tietotekniikan ongelmien vuoksi usein I-kirjaimella tai 1:llä). Esimerkiksi аь on [ɑ] (ä), уь [ɨ] (y), гІ lausutaan kuten arabian غ ja хь ح. Digraafit lajitellaan pääasiassa yksikköinä.

[muokkaa] Kielioppi

Tšetšeenin nominit jaetaan kuuteen taivutusluokkaan tai sukuun, joiden sanoilla on sama prefiksi. Verbi taipuu nominin suvun mukaan, muttei persoonissa. Tšetšeeni on ergatiivinen kieli. Nomineilla on kahdeksan sijaa: nominatiivi, genetiivi, datiivi, ergatiivi, allatiivi, instrumentaali, latiivi ja vertailusija.