Savon rata

Savon rata

Perustiedot
Reitti	Kouvola–Iisalmi
Rakennettu	useissa osissa
Avattu	1902
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Ratahallintokeskus
Liikenne
Operaattori(t)	VR-Yhtymä
Henkilöjunia / vrk	20
Tavarajunia / vrk	51
Tekniset tiedot
Pituus	357,8 km
Raiteiden lkm	1 (2 Iloharju–Kuopio)
Raideleveys	1524 mm
Sähköistys	25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	Kouvola–Kinni 140 km/h, Kinni–Otava 200 km/h, Otava–Iisalmi 140 km/h
• tavaraliikenteessä	120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	Kouvola–Iisalmi
Ohjauskeskus	Kouvola (Kouvola–Pieksämäki), Pieksämäki (Pieksämäki–Iisalmi)
Miehitetyt asemat	Kouvola, Pieksämäki, Kuopio, Iisalmi
Suojastus	linjasuojastus
Kulunvalvonta	JKV
Kouvola–Iisalmi Km       Lyh.   Liikennepaikat  Kontiomäelle  Ylivieskaan 357,8 Ilm Iisalmi 356,0 Itr Iisalmen teollisuusraiteet 352,7 Pmi Peltosalmi 349,5 Ohm Ohenmäki 345,0 Te Taipale Nerkoo 333,0 Lna Lapinlahti 313,2 Apt Alapitkä 299,0 Valtatie 5:n alitus 298,0  Viinijärvelle 297,1 Sij Siilinjärvi 286,5 Toi Toivala 283,4 Valtatie 17:n alitus Savon sellun raide 281,0 Sor Sorsasalo 280,9 Kallavesi IV (silta) 280,1 Kallavesi III (silta) 279,3 Kallavesi II (silta) 278,9 Kallavesi I (läppäsilta) 274,2 Kelloniemen raide Itkonniemen raide 272,8 Kuot Kuopio tavara 271,9 Kuo Kuopio asema 270,~ Rät Rättimäki 269,5 Iloharju Kumpusaaren raide 269,3 Valtatie 5:n ylitys 264,9 Pieni Neulamäki 236,8 Krm Kurkimäki 247,1 Arl Airaksela 236,8 Sln Salminen 229,9 Mustavuori II 229,3 Mustavuori I 228,4 Mustamäki  Iisvedelle 225,2 Snj Suonenjoki 214,1 Mrk Markkala 207,0 Snt Suontee 203,8 Hps Haapakoski 203,4 Haapakosken tehdas Oy 203,0 Haapajoki (silta) 192,1 Pmt Pieksämäki tavara 190,5 Pmla Pieksämäki lajittelu 189,2 Tmu Pieksämäki Temu  Joensuuhun 187,9 Pm Pieksämäki asema  Jyväskylään 185,5 Valtatie 23:n alitus 178,6 Lmä Lamminmäki 171,9 Lol Loukolampi 167,0 Knl Kantala 156,3 Hau Haukivuori Kantatie 72:n alitus 142,5 Ksa Kalvitsa 130,9 Hir Hiirola Kantatie 72:n alitus 117,1 Mi Mikkeli Pursialan sivuraide Valtatie 13:n alitus teollisuusraide 110,~ Vlk Vuolinko sataman raide 102,5 Ot Otava Valtatie 5:n alitus 94,~ Hn Hietanen 87,5 Lkl Lelkola 20,3 Rst Ristiina 82,4 Myt Mynttilä 74,2 Mr Mäntyharju 63,6 Vpn Varpanen 61,~ Outinen 59,7 Kii Kinni 57,~ Mhu Mouhu 53,~ Voi Voikoski 48,~ Orl Orilampi 45,7 Hls Hillosensalmi 44,4 Kulonpalonvuori 40,~ Kir Kirjokivi Vuohijärvi 33,7 Vhj Vuohijärvi sivuraide 32,~ Hpu Horppu 22,4 Spä Selänpää (vanha) Spä Selänpää (uusi) Venekallio 14,1 Hj Harju 9,6 Kuk Kuusankoski Valtatie 12:n alitus  Lahteen 2,5 Kv Kouvola asema 1,5 Kvla Kouvola lajittelu 0,0 Kvt Kouvola tavara  Kotkaan  Joensuuhun Merkkien selitykset

Savon rata on osa Suomen rataverkkoa. Se ulottuu Kouvolasta Iisalmeen, pituutta radalla on 358 kilometriä ja se on koko matkalta sähköistetty. Sähköliikenne aloitettiin 1. joulukuuta 1980. Mikkeli–Pieksämäki-osa otettiin käyttöön VR:n ensimmäisenä kauko-ohjattuna rataosana vuonna 1962. Seuraavana vuonna otettiin myös Kouvola–Mikkeli-rataosan kauko-ohjaus käyttöön. Pieksämäki–Iisalmi-rataosan kauko-ohjaus otettiin käyttöön vuonna 1982.

[muokkaa] Historia

Savon radan rakentamista ehdotettiin vuoden 1882 valtiopäivillä. Reittiehdotuksena oli Viipuri-keskeisesti^{kenen mukaan?} Luumäeltä Mikkelin kautta Kuopioon. Vielä hanke ei saanut enemmistöä, mutta jo 1885 radalla oli vahva kannatus. Kiistaa herätti tosin radan linjaus. Valtiopäivien edustaja Edvin Avellan huomautti, että esityksessä rata ei sivunnut tarpeeksi vesireittejä, eikä palvellut siten kasvavaa puunjalostusteollisuuta. Saman vuoden valtiopäivien kaikki neljä säätyä olivat kuitenkin lopulta yksimielisiä. Rata päätettiin rakentaa haarana Helsinki–Riihimäki–Pietari-radalta, pieneltä Kouvolan asemalta Mikkeliin ja sieltä Kuopioon. Ensiksi valmistui väli Mikkelistä Kuopioon, sitten Mikkelistä Kouvolaan.

Rata Kouvolasta Kuopioon avattiin 1. lokakuuta 1889. Jatkoa tälle radalle oli luvassa seuraavana vuonna, jolloin valmistui rata Kouvolasta Kotkaan. 1900-luvun taitteessa rataa jatkettiin Kuopiosta pohjoiseen, jolloin eräänä laajimmista rakennuskohteista oli silta- ja pengeryhteys Kallaveden yli eli Kallansillat. Alun perin tarkoitus oli rakentaa rata rahojen säästämiseksi kapearaiteiseksi,^lähde? mutta se päätettiin kuluista huolimatta tehdä leveäraiteiseksi (1524 mm). Liikenne Iisalmeen alkoi syksyllä 1902. Vuonna 1904 rataa oli jatkettu jo Kajaaniin. Radan pituus siihen aikaan oli 443 ja se tehtiin mutkaiseksi, jotta säästettäisiin maastonmuokkauskuluissa.

Vielä 1800-luvun lopulla matkustaminen oli hidasta. Matka Mikkelistä Kouvolan kautta Helsinkiin kesti yli 12 tuntia, joskin pari tuntia täytyi odottaa Kouvolassa junan vaihtoa. Ennen Suomen itsenäisyyttä oli Mikkelistä Viipuriin paremmat yhteydet kuin Helsinkiin, sillä Viipuri oli siihen aikaan maan keskuskaupunki.^lähde? Kouvolassa junanvaihtokaan ei kestänyt kuin kymmenisen minuuttia. Itsenäisyyden jälkeen Helsingistä tuli maan hallinnollinen keskus ja Mikkelistä lähtevän matkustajaliikenteen kannalta yhä tärkeämpi. Alkuperäisen Viipuri-keskeisen linjauksen takia Helsingistä tulevat junat joutuvat vieläkin vaihtamaan kulkusuuntaa jatkaessaan Savon radalle. Vuoteen 1939 mennessä matka-aika oli jo nopeutunut niin, että matka Helsingin ja Mikkelin välillä kesti noin 5,5 tuntia. Mutkaisen radan oikaisut aloitettiin 1960-luvulla, joiden tuloksina radasta tuli suoraviivaisempi ja sillä voitiin ajaa suuremmilla nopeuksilla. Sähköliikenne radalla alkoi 1. joulukuuta 1980.

Uusi kauko-ohjaus välille Kouvola–Pieksämäki valmistui vuonna 2001.

[muokkaa] Sivuradat

• Mäntyharjun Mynttilästä on pistoraide Ristiinaan Pelloksen vaneritehtaille. Ensimmäinen juna radalla kulki 21. marraskuuta 1979. Radalla ei koskaan ole ollut säännöllistä henkilöliikennettä.
• Iisveden rata

[muokkaa] Savon radan oikaisu

Lahti–Heinola-rata valmistui vuonna 1932. Jo silloin oli suunnitelmissa, että rataa olisi myöhemmin jatkettu Savon radalle, johon se olisi liittynyt Mäntyharjussa tai Mikkelissä. Tämä olisi tarjonnut Savon radan varrelta nopeamman rautatieyhteyden Helsinkiin. Suunniteltu jatke jäi kuitenkin rakentamatta eikä sitä ole myöhemminkään toteutettu, mutta uusia suunnitelmia sen rakentamisesta on vuosikymmenien kuluessa esitetty useita kertoja.

Vuonna 1989 Lahden ja Heinolan kaupungit kutsuivat koolle Mäntyharjun, Mikkelin, Pieksämäen, Varkauden ja Iisalmen edustajat. Paikalta puuttuivat kutsutuista Loviisan, Mäntsälän,