TyökalutMuilla kielillä |
Punainen kääpiöPunainen kääpiö on himmeä punainen tähti jonka läpimitta on kymmenesosa-puolet Auringon läpimitasta. Yleensä punainen kääpiö kuuluu pääsarjaan. Punaisen kääpiön spektriluokka on M, lisämääre V. Punaiset kääpiöt ovat himmeimpiä pääsarjan tähtiä. Punainen kääpiö on pitkäikäinen, koska polttaa vetyä "säästöliekillä", sen keskustan lämpötila ei ole suuri. Punainen kääpiö viettää vakaassa pääsarjavaiheessa kymmeniä miljardeja vuosia ja hiipuu vähitellen valkoiseksi kääpiöksi. Punaisesta kääpiöstä ei tule punaista jättiläistä kuten Auringosta. Nuoressa punaisessa kääpiössä tapahtuu erittäin voimakkaita leimahduksia, flareja. Ruskeat kääpiöt ovat punaisia kääpiöitä himmeämpiä tähtiä, joissa tavallinen vety ei pala, deuterium vain suhteellisen lyhyen aikaa.
[muokkaa] Tietoja punaisista kääpiöistäPunaisia kääpiöitä on paljon, noin 75-90% kaikista tähdistä, mutta vain harvoja niistä havaitaan. Hyvin suuri osa punaisen kääpiön säteilystä on silmille näkymätöntä infrapunasäteilyä. Punaiset kääpiöt tekee yleisiksi niiden oletettu suuri syntymismäärä kullakin kerralla ja niiden pitkä elinikä. Punaisissa kääpiöissä tapahtuu monesti suuria purkauksia, flareja. Ne voivat säteillä jopa 10000 kertaa enemmän röntgensäteitä kuin vastaavat Auringon flaret. Punaiset kääpiöt eivät auringon tapaan kehity jättiläistähdiksi vaan himmenevät pikkuhiljaa "mustiksi kääpiöiksi". Ultraviileä tähti on spektriluokan M7 ruskea kääpiö. Tunnettuja punaisia kääpiöitä ovat myös Barnardin tähti, kaksoistähti Kruger 60:n molemmat komponentit A ja B, Gliese 229 A sekä AU Microscopii. [muokkaa] Onko punaisella kääpiöllä elinkelpoisia planeettojaElokelpoinen planeetta on planeetta, jonka pinnalla voi olla elämää. Tällaisella planeetalla on vettä ja kaasukehä, se ei ole liian kuuma, eikä liian kylmä. Jos planeetta pyörii hyvin hitaasti, sen yöt ovat hyvin kylmiä ja päivät kuumia. Jos jokin pieni kappale on hyvin lähellä isompaa kappaletta, isompi kappale hidastaa pyörimistä ja lopulta lukitsee kappaleen pyörimisen samaksi kuin pienen kappaleen kiertoaika. Esimerkiksi Kuun pyöriminen on lukkiutunut samaksi kuin sen kiertoaika siten, että kuu kääntää aina saman puolet maata kohti. Aurinko on lukinnut Merkuriuksen pyörimään tahdissa 2/3 (2/3 resonanssissa kiertoajan suhteen) hidastamalla vetovoimallaan pyörimistä. Tätä ilmiötä sanotaan vuorovesilukkiutumiseksi. Nyt on tiedossa että esimerkiksi aurinkoa huomattavasti himmeämmän Proxima Centaurin Maata vastaava etäisyys on 0,007 AU. Tästä päätellen tähti lukitsee sitä kiertävän planeetan nopeasti paikoilleen, vaikka Proximan massa on noin 12% Auringon massasta. Silloin planeetan päivänpuolella on Auringon alla kuumaa, ja koko yön puoli on kylmä. Lämpötila laskee planeetan valon ja varjon rajaa kohti mentäessä vyöhykkeittäin. Tällöin elämää voisi olla planeetan päivänpuolella, kapealla rengasmaisella vyöhykkeellä. On oletettu, että planeetan lukkiutuessa paikoilleen sen kaasukehä ja vesikin jäätyisivät pimeälle puolelle, tai osa niistä haihtuisi kuumalta päivänpuolelta avaruuteen. Uusien Joshin v.1997 tekemien tutkimusten mukaan planeetalla voisi olla nestemäistä vettä, jos sen hiilidioksidi-ilmakehän paine olisi 1-1,5 bar, ja kaasukehä voisi pysyä, jos paine olisi 30 mbar. Tällöin punaisen kääpiön alokelpoisen vyöhykkeen planeetoilla voisi monissa tapauksissa olla kaasukehä, ja joissain tapauksissa vettäkin. Lähellä planeettaa kiertävä suuri kuu voisi murtaa vuorovesilukkiutumisen. Punaisen kääpiön säteilystä tulee suurin osa pienienergiaisella infrapuna-alueella, kun Aurinko säteilee eniten keltaisella alueella, jonka alue aiheuttaa kasvien yhteyttämisen lehtivihreässä. Tämä voi olla rasite elämälle. Proximassa tapahtuu voimakkaita flare-purkauksia, koska se on ns. flare-tähti. Nämä purkaukset säteilevät tappavaa röntgensäteilyä. [muokkaa] Numerotietoja punaisista kääpiöistä
[muokkaa] Tyypillinen punainen kääpiö, Proxima CentauriProxima Centauri on Aurinkoa lähin tähti, joka sijaitsee 4,22 valovuoden päässä Auringosta. Se on punainen kääpiö jonka spektrityyppi on M5.5 eV ja magnitudi 15,45 MV. Proximan pintalämpötila on 3.040 K ja luminositeetti 0.000138 LO sekä säde 0.145 RO massa 0,123 MO. [muokkaa] Yleisiä numerotietoja eri spektrin omaavista punaisista kääpiöistä
[muokkaa] Katso myös[muokkaa] Lähteet[muokkaa] Viitteet
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
