Luettelo tunnetuista kuopiolaisista

Tamperelaissyntyistä Minna Canthia, joka asui Kuopiossa kahteen otteeseen noin puolet elämästään, voidaan pitää kenties kaikkein merkittävimpänä kuopiolaisena. Hänen mukaansa on nimetty useita kaupungin paikkoja.

Tunnettujen kuopiolaisten joukkoon mahtuu monta Suomen eturivin kirjailijaa, poliitikkoa, toimittajaa ja urheilijaa. Sen sijaan elinkeinoelämän huipulla kuopiolaisia on vähän. Monet kuuluisuuteen nousseet kuopiolaissyntyiset henkilöt ovat tehneet elämäntyönsä toisaalla, kun taas muualta Kuopioon tulleista Minna Canthilla ja J. V. Snellmanilla on erityinen paikka kaupunkilaisten sydämissä. Merkittävimpänä kuopiolaissyntyisenä kautta aikojen voidaan pitää kreivi Johan Henrik Tawastia, joka toimi muun muassa viimeisenä suomalaissyntyisenä Ruotsin armeijan johtajana^[1].

Kuopio kasvoi todelliseksi kaupungiksi vesiliikenteen varassa harjoitetun kaupan avulla^[2]. 1850-luvun jälkeen alkunsa saivat Raninin ja Saastamoisen perheyritykset,^[2] jotka ovat jokseenkin ainoat Suomen mittakaavassa suurina pidetyt kuopiolaisyritykset.

Kuopion kulttuurielämän kultakausi ajoittui myös 1800-luvun puolivälin paikkeilta 1900-luvun alkuvuosikymmeniin kestävälle ajanjaksolle. Minnan salonki ja Järnefeltin ylioppilassalonki synnyttivät ja vetivät puoleensa kaikista nimekkäintä kulttuuriväkeä niin maan rajojen sisältä kuin ulkopuoleltakin^[3]. Tuolta ajalta mieliin on jäänyt monia elämäntyönsä muun muassa naisasialle, suomen kielen ja koulutuksen kehittämiselle omistaneita. 1880- ja 1890-luvuilla Kuopio oli myös yksi Suomen kirjallisen elämän keskuksista^[4].

Kuopiosta on saanut inspiraatiota moni taidemaalari, alkaen von Wrightin veljeksistä aina Haloseen, Rissaseen, Thesleffiin ja Weurlanderiin asti. Sadan vuoden takaisessa Kuopiossa ilmestyi myös kaupungin kokoon verrattuna paljon sanomalehtiä. Kuopiolaiset olivat taustalla myös monessa muualla Suomessa käynnistyneessä lehtihankkeessa. Toimittajien ja kirjailijoiden virta ei ole loppunut, heitä on löydettävissä lukuisia erityisesti Lyseon ja Yhteiskoulun entisten oppilaiden listoilta.

Entisenä varuskuntakaupunkina ja huomattavana hallintokaupunkina moni tunnetuimmista kuopiolaisista on taustaltaan upseeri tai virkamies, ja huomattavan usein poliitikko. Silmiinpistävästi moni SDP:n viime vuosikymmenten tunnetuimmista nimistä, kuten Lehtinen, Lipponen, Luhtanen sekä presidentiksi noussut Ahtisaari ovat vaikuttaneet jossain vaiheessa Kuopiossa.

Hannes Kolehmainen juoksi aikanaan Suomen maailmankartalle, mutta hänen jälkeensä kuopiolaismenestys yleisurheilussa on ollut melko vaatimatonta. Kuopion tunnetuimmista urheilijoista valtaosa on jalkapalloilijoita, mäkihyppääjiä ja jääkiekkoilijoita.

Jalkapallon kuopiolaissankarit pelasivat 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin KuPS oli Mestaruussarjan parhaita joukkueita. Jääkiekon puolella nimekkäimmät kuopiolaiset ovat NHL:ään päätyneet Jokinen, Kapanen ja Timonen. Mäkihyppy on kuitenkin kuopiolaisittain kansainvälisesti menestyksekkäin laji. Myös suuri osa tämän päivän tunnetuimmista suomalaisista mäkihyppyvalmentajista on kuopiolaistaustaisia. Hiihtäjäsuuruuksia Kuopiosta ei ole noussut, mutta Puijolle jo varsin varhain rantautuneissa alppilajeissa on ollut yksittäismenestyjiä.

Tieteentekijät ovat olleet nousussa aina Kuopion yliopiston perustamisesta vuonna 1966 lähtien. Lääketieteellinen tutkimus saa huomiota, erityisesti terävimmän kärjen, kuten diabetestutkimuksen osalta. Myös medikalisaatiota vastustavan ns. Kuopion koulukunnan edustajat ovat esiintyneet vuosikausien ajan julkisuudessa.

[muokkaa] Tunnettuja kuopiolaisia

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Hänninen, Osmo (toim.): Kreivi Johan Henrik Tawast – Eurooppalainen. Snellman-instituutti, 1999. ISBN 951-842-216-8.
2. ↑ ^{2,0 2,1} Paaskoski, Jyrki: Vastuu ja velvoitus. Kolme sukupolvea Saastamoisen perheyrityksessä.. Helsinki: Saastamoisen säätiö, 2005. ISBN 951-95627-3-7.
3. ↑ Krogerus, Tellervo (toim.): "Minna Canthin salonki", Realismista symbolismiin – Kuopio suomalaisen kulttuurin polttopisteenä 1890-luvun taitteessa, s. 47. Kappaleen kirj. Ritva Haavikko. Snellman-instituutti, 1994. ISBN 951-842-145-5.
4. ↑ Krogerus, Tellervo (toim.): Realismista symbolismiin – Kuopio suomalaisen kulttuurin polttopisteenä 1890-luvun taitteessa. Snellman-instituutti, 1994. ISBN 951-842-145-5.