Kiinan historia


MUINAINEN
3 valtiota ja 5 keisaria
Xia-dynastia 2070–1600 eaa.
Shang-dynastia 1600–1046 eaa.
Zhou-dynastia 1122–256 eaa.
Läntinen Zhou
Itäinen Zhou
Kevään ja Syksyn aikakausi
Taistelevien valtioiden aikakausi
SUURVALTA
Qin-dynastia 221 eaa.–206 eaa.
Han-dynastia 206 eaa.–220 jaa.
Läntinen Han
Xin-dynastia
Itäinen Han
Kolme kuningaskuntaa 220–280 jaa.
Wei, Shu & Wu
Jin-dynastia 265–420 jaa.
Läntinen Jin
Itäinen Jin	16 Kuningaskuntaa 304–439 jaa.
Eteläinen & pohjoinen dynastia 420–589 jaa.
Sui-dynastia 581–619 jaa.
Tang-dynastia 618–907 jaa.
5 dynastiaa & 10 kuningaskuntaa 907–960 jaa.	Liao-dynastia 907–1125 jaa.

Song-dynastia 960–1279 jaa.
Pohjoinen Song		L. Xia Dyn.
Eteläinen Song	Jin-dynastia
Yuan-dynastia 1271–1368 jaa.
Ming-dynastia 1368–1644 jaa.
Qing-dynastia 1644–1911 jaa.
NYKYAIKA
Kiina tasavalta 1911–1949
Kiinan kansantasavalta 1949–nyt	Kiinan tasavalta (Taiwanissa)
Kiina historian aikajana Kiinan historian dynastiat Kiinan sotilashistoria Kiinan taidehistoria Kiinan tekniikan ja tieteen historia Kiinan koulutuksen historia
malline: näytä • keskustele • muokkaa

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Kiina on eräs maailman vanhimmista sivilisaatioista, ja sillä on pitkä historia. Sen kirjalliset lähteet ulottuvat yli 3 500 vuotta ajassa taaksepäin. Kyläasutukseen liittyvää Riisinviljelyä Kiinassa on harjoitettu jo 6000-luvulla eaa., ja kaupunkeja oli jo 4000 eaa.

Varsinainen kiinalainen sivilisaatio arvioidaan kuitenkin tavallisesti vain noin 5 000 vuotta vanhaksi ja useimmiten historiankertomus aloitetaan ensimmäisestä dynastiasta, eli ajasta jolloin hallitsijavalta siirtyi suvussa tavallisesti isältä pojalle. Kiinan kiistelty ensimmäinen dynastia, Xia-dynastia, alkoi noin vuonna 2100 eaa. Sen ajoilta ei ole löydetty varmentavia kirjallisia lähteitä eikä se todennäköisesti hallinnut läheskään koko nykyisen Kiinan aluetta. Erlitousta on kuitenkin löydetty suuri kaupunkikeskus, joka saattoi olla tuon ajan Kiinan pääkaupunki. Hieman paremmin dokumentoidun Shang-dynastian jälkeen tuli Zhou-dynastia, jonka loppuaikoina maa oli hajanainen Kevään ja syksyn aikakautena, ja taistelevien valtioiden kautena. Kiinan yhdisti 200-luvulla eaa. Qin-dynastian keisari Shi Huang Ti. Hän perusti tiettävästi ensimmäisen koko Kiinaa hallinneen dynastian, Qin-dynastian, jonka nimestä myös nimi Kiina johtuu. Tästä lähtien Kiina on eräitä lyhyiksi jääneitä välivaiheita lukuun ottamatta ollut valtiollisesti yhtenäinen. Hallitseva dynastia kuitenkin on vaihtunut useita kertoja. Qin-dynastiakin jäi lyhytikäiseksi ja sen syrjäytti pian Han-dynastia, jonka valtakausi kesti useita vuosisatoja.

Mongolien ratsastava paimentolaiskansa valloitti Kiinan alueita 1200-luvulla. Se oli raskas isku Kiinan kulttuurille, sillä suljettu valtakunta oli saanut siihen asti elää rauhassa. Ulkomaalaiset olivat hyvin harvinaisia vieraita Kiinassa. Vuodesta 1271 Kiinaa hallitsi mongolien perustama Yuan-dynastia, jonka pääkaupunki oli Bejing. Sen valtakaudella kaikkia tärkeimpiä virkoja hoitivat mongolit. Kiinan mongolihallitsijoista kuuluisin oli Kublai-kaani, jonka valtakaudella myös Marco Polo teki tutkimusretkensä Kiinaan.

Mongolit kuitenkin karkotettiin maasta vuonna 1368, jolloin valtaan tuli viimeinen kotimainen, Ming-dynastia. Se pysyi vallassa, kunnes maan valloittivat mantšut. Mantšujen perustama Qing-dynastia hallitsi kiinaa vuosina 1644-1912.

Vuonna 1911 Kiinassa alkoi vallankumous, jonka tuloksena seuraavana vuonna maasta tuli tasavalta. Toisen maailmansodan aikana Japani miehitti suuren osan maata. Vuosina 1945–1949 Kiinassa käytiin sisällissota, joka nosti Mao Tse-Tungin johtamat kommunistit maan johtoon.

Kiinalaiset ovat keksineet mm. kirjanpainotaidon (Tang-dynastia), paperin valmistuksen (Han-dynastia), ruudin ja ilotulitteet (Eteläiset ja pohjoiset dynastiat) (raketit kuitenkin keksittiin Koreassa), kompassin, leijat, paperirahan (Song-dynastia) ja pankkiluotot (Song-dynastia).