Kalvashaaparousku
| Isovoirousku | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Lactarius utilis (Weinm.) Fr. [1] |
Kalvashaaparousku (Lactarius utilis) on haaparouskua muistuttava, hyvä ruokasieni. Kalvashaaparouskun lakki on paksu- ja runsaslimainen ja noin 7–18 cm leveä. Lakki on tasaisen vaalea tai keskeltä hieman tummempi, harmaan- tai violetinruskea, vaaleampi kuitenkin kuin haaparouskulla. Sienen heltat ovat valkoiset. Jalka on varsin solakka ja tasapaksu, kellertävänvalkoinen. Maitiaisneste on valkeaa, hitaasti harmaantuvaa. Nurmirouskua (Lactarius flexuosus) ja lakritsirouskua (Lactarius helvus) luullaan usein kalvashaaparouskuksi.
Kalvashaaparousku on sangen yleinen koko maassa. Sen kasvupaikkoja ovat muun muassa tuoreet kangasmetsät, rantojen pensaikot, korpikuusikot sekä tunturikoivikot.
Voidaan käyttää kiehautuksen jälkeen ruokasienenä, esimerkiksi suolasienenä.
[muokkaa] Lähteeet
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 18.8.2008
[muokkaa] Aiheesta muualla
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
haaparousku | kalvashaaparousku | haavanpunikkitatti | herkkutatti | isohapero | kangasrousku | kangastatti | karvarousku | kantarelli | kartiohuhtasieni | koivunpunikkitatti | korvasieni | kosteikkovahvero | kuusenleppärousku | lampaankääpä | mustatorvisieni | männynherkkutatti | männynpunikkitatti | männynleppärousku | suppilovahvero | tammenherkkutatti | rusko- ja vaaleaorakas | siitake | tryffelit
