Juusto

Juustokauppa

Juusto on maidosta juoksettamisen ja maitohappokäymisen avulla valmistettu kiinteä elintarvike.

[muokkaa] Historia

Juusto on ikivanha ruoka, jonka alkuperä on mahdollisesti vanhempi kuin kirjoitettu historia. Leipä ja juusto ovat ihmiskunnan tärkeää perusravintoa aivan alusta alkaen. Juusto on ilmeisesti näistä vanhin^lähde?, sillä jo paljon ennen leipäviljan keräilyä, on ihminen varmasti joskus saanut saaliikseen imeväisikäisen eläimen, jonka vatsasta löytyi vasta juoksettunutta, hyvänmakuista maitoa. Juuston kypsyttäminenkin keksittiin hyvin varhain, sillä kun eläimen sisäelimiä oli kuivattu, havaittiin juustomassan kypsyneen vatsassa.

Lypsettävien kotieläinten pidon alettua piti kehittää myös maidolle sopiva säilöntämenetelmä, varsinkin lämpimässä ilmastossa, jossa maito ei säily tunteja kauempaa. Kuten yllä kerrotaan, löytyi vasikoiden ja muiden imeväisiässä olleiden eläinten vatsalaukusta juoksettunutta maitoa. On myös oletettavaa, että ihminen keksi maidon juoksutuksen säilyttämällä sitä eläimen vatsalaukusta valmistetussa leilissä. Juoksettuneen maidon eli juustomassan jälkikäsittelyssä kehittyi sitten runsas määrä erilaisia juustolajeja. Juuston makuun ja olemukseen vaikuttaa luonnollisesti myös maidon laji ja käsittely ennen juoksutusta – jopa sekin, mihin vuorokauden aikaan maito on lypsetty.

Suomenkielinen sana ”juusto”, kuten ruotsinkielinen sana ”ost” tulevat mahdollisesti germaanien sanasta ”justa”, joka alkuaan on tarkoittanut juustomassaa.

[muokkaa] Erityyppisiä juustoja

• Tuorejuustot
  • leipäjuusto
  • raejuusto
  • levitettävät tuorejuustot
• Kypsytetyt juustot
  • emmental
  • edam
  • kermajuusto
• Homejuustot
  • sinihomejuustot
  • valkohomejuustot
    • brie
    • camembert
• Herajuustot

[muokkaa] Juustolaatuja maittain

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.

• Englanti: Cheddar, Cheshire, Gloucester sekä Shropshire Blue, Stilton ja Wensleydale
• Espanja: Manchego
• Hollanti: Edam, Gouda sekä Maaslander ja Verkeerkaas
• Italia: Bel Paese, Bitto, Caprino, Fontina sekä Grana Padano, Gorgonzola, Mascarpone ja Mozzarella, Parmesaani (Parmigiano Reggiano), Pecorino, Ricotta, Robiola, Taleggio ja Toma
• Kreikka: Feta
• Kypros: Halloumi
• Norja: Brun geitost, Fløtemysost, Gudbrandsdalsost sekä Hvit geitost, Jarlsberg, Norvegia ja Gamalost
• Ranska: Boursin, Bleu d'Auvergne, Bleu de Bresse, Brie, Camembert sekä Cantal, Comté, Livarot, Morbier, Port Salut ja Roquefort
• Saksa: Tilsiter
• Sveitsi: Appenzeller, Emmental sekä Gruyère ja Raclette
• Tanska: DanaBlue sekä Samso
• Suomi: Leipäjuusto ja Ilves

[muokkaa] Koostumus

Juustossa on paljon proteiineja ja rasvoja. Se sisältää myös kalsiumia, A-vitamiinia ja fosforia.

Juustoa säilytetään yleensä jääkaapissa, jotta se ei pilaantuisi. Arkijuustot, kuten edam, pidetään usein juustokuvussa kuivumisen estämiseksi.

[muokkaa] Katso myös

• Fondue

Tämä ruokaan, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.