Hollannin kieli

Hollanti
Muu nimi	-
Omakielinen nimi	Nederlands
englanninkielinen nimi	Dutch
ranskankielinen nimi	néerlandais
Tiedot
Alue	Alankomaat Belgia (Flanderi ja Bryssel), Alankomaiden entiset siirtomaat (Surinam, Aruba, Alankomaiden Antillit)
Virallinen kieli	Alankomaat, Belgia, Surinam, Euroopan unioni
Puhujia	n. 23 miljoonaa
Sija	37.
Kirjaimisto	latinalainen
Kielenhuolto
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmät	germaaniset kielet länsigermaaniset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	nl
ISO 639-2	dut (B) / nld (T)
SIL	DUT
Ohje

Hollannin kieli on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva, länsigermaanisen haaran kieli. Se on läheistä sukua muille länsigermaanisille kielille (englanti, saksa ja friisi) ja kaukaisempaa sukua pohjoisgermaanisille kielille.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Alueellinen sijoittuminen

Hollannin puhuma-alueet maailmassa (englanniksi)

Hollantia käytetään Alankomaissa, sen entisissä siirtomaissa (Surinam, Aruba ja Alankomaiden Antillit) ja Belgian pohjoisosissa. Hollannin kieli on kyseisissä maissa virallinen kieli. Se oli myös Etelä-Afrikan virallinen kieli vuoteen 1961 asti. Hollannin puhujia on myös maissa, joihin on muuttanut paljon alankomaalaisia ja flaamilaisia siirtolaisia, kuten Kanadassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa. Virallista, koulussa opetettavaa ja viranomaisten käyttämää kieltä kutsutaan nimellä Standaardnederlands tai Algemeen Nederlands.

Hollannin läheisimmät sukukielet ovat Alankomaiden pohjoisessa Frieslandin provinssissa ja Pohjanmeren Friisein saarilla puhuttu friisin kieli, Etelä-Afrikassa puhuttu afrikaans ja Saksan pohjoisosissa puhuttu alasaksin murre (Plattdüütsch).

[muokkaa] Murteet

[muokkaa] Flaami

Belgian pohjoisosassa Flanderissa puhutaan hollannin kielen murretta tai murteita. Kirjakielenä siellä on sama hollannin kieli kuin Alankomaissa. Suomessa on aiemmin kutsuttu Flanderin asukkaiden puhumaa kieltä flaamiksi^[1], mutta Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöneuvonta suosittelee flaamin kieli -termin jättämistä historialliseen yhteyksiin^[2]. Flaami ei myöskään ole missään virallisena kielenä. Belgian viralliset kielet ovat hollanti (Nederlands, néerlandais, Niederländisch), ranska ja saksa.

Flaami tarkoittaa myös Belgian Flanderin alueen asukasta.

[muokkaa] Muut

Alankomaiden koillisosassa on laaja Hollannin alasaksin murrealue, joka käsittää lähes kokonaan Groningenin, Drenthen ja Overijsselin läänit. Sen eteläpuolella, osin myös Saksan puolella, puhutaan pienellä alueella Zuid-Geldersin murretta. Alankomaiden länsiosassa puhutaan Hollannin murretta ja lounaassa lähellä Belgian rajaa Zeelandin murretta. Alankomaiden eteläosissa puhutaan kahta murretta, joiden alueet jatkuvat Flanderiin asti, Brabantin murretta ja Limburgin murretta. Limburgin murretta puhutaan näistä idempänä, Saksan rajan tuntumassa. Flanderin länsiosissa puhutaan länsiflaamia ja itäflaamia. Lisäksi on huomionarvoista, että Hollannin murre (holl. Hollands) on eri asia kuin hollannin kieli (holl. Nederlands), eikä hollannin kieli ole kehittynyt erityisesti pelkästään Hollannin murteiden pohjalta.

Hollannin alasaksilla ja limburgilla on Alankomaissa alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa määritelty oikeudellinen asema alueellisina kielinä, minkä vuoksi jotkut pitävät niitä murteiden sijaan erillisinä kielinä.

[muokkaa] Kielioppi

[muokkaa] Substantiivit

Hollannissa sanoilla on kaksi sukua, aiemmasta maskuliinista ja feminiinistä muodostunut yhteinen suku sekä neutri. Epämääräinen artikkeli kaikilla suvuilla on een ja määräinen yhteisessä suvussa de ja neutreilla het. Monikossa on vain määräinen artikkeli ja se on kummallakin suvulla de.

Suku	Yksikkö
yhteinen suku	een man (mies)
neutri	een boek (kirja)

Suku	Yksikkö	Monikko
yhteinen suku	de man (mies)	de mannen (miehet)
neutri	het boek (kirja)	de boeken (kirjat)

Monikko muodostetaan yleensä päätteellä -en

[muokkaa] Sijamuodot

Hollannin substantiiveilla on englannin ja ruotsin tapaan kaksi sijamuotoa: nominatiivi ja genetiivi. Akkusatiivimuoto erotetaan nominatiivista kuitenkin persoonapronomineissa. Datiivi on nykykielestä käytännössä kuollut.

[muokkaa] Sanasto

[muokkaa] Esimerkkejä

Pienoisevankeliumi hollanniksi: Want alzo lief heeft God de wereld gehad, dat Hij zijn eniggeboren Zoon gegeven heeft, opdat een ieder, die in Hem gelooft, nier verloren ga, maar eeuwig leven hebbe.

[muokkaa] Tunnettuja puhujia

[muokkaa] Muuta

[muokkaa] Hollannin kieli lukuina

15 miljoonaa alankomaalaista puhuu hollantia äidinkielenään.
6 miljoonaa belgialaista puhuu hollantia äidinkielenään.
3 miljoonaa belgialaista puhuu hollantia vieraana kielenä.
250 000 surinamilaista puhuu hollantia äidinkielenään.
10 000 ranskalaista Ranskan Walloniassa puhuu hollantia äidinkielenään.
Maailman 6 500 kielen joukossa hollanti on puhujamäärältään sijalla 37.
Kielellä julkaistun kirjallisuuden määrässä hollanti on sijalla 11.
Puhujamäärältään hollanti on sijalla 7. Euroopan unionin kielistä.
Joka viideskymmenes sivu Internetissä on hollanninkielinen, sijaluku 8.

[muokkaa] Katso myös

Muinaishollanti

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikipedia. Hoofdpagina Hollanninkielinen Wikipedia.
Dutch 101 Learn Dutch online (englanniksi)
Onze Taal - hollannin kielenhuoltoon ym. kieleen liittyviin asioihin keskittyvä yhdistys

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Germaaniset kielet

	Euroopan unionin viralliset kielet
	bulgaria \| englanti \| espanja \| hollanti \| iiri \| italia \| kreikka \| latvia \| liettua \| malta \| portugali \| puola \| ranska \| romania \| ruotsi \| saksa \| slovakki \| sloveeni \| suomi \| tanska \| tšekki \| unkari \| viro