Työkalut |
Herttoniemi
Herttoniemi (ruots. HertonÀs, stadin slangiksi Hertsika) on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itÀpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemensalmen, Porolahden ja Strömsinlahden rannalla.
[muokkaa] HistoriaAsutus Herttoniemen alueella on vanhaa. Herttoniemen metroaseman lÀheltÀ löytyy yksi Helsingin sÀilyneistÀ pronssikautisista haudoista ja Herttoniemen kylÀ oli Helsingin pitÀjÀn vanhimpia. Herttoniemen kartano on ItÀ-Helsingin vanhin ja se oli JÀgerhorn-suvun hallussa jo 1500-luvulla. Kun Viaporin rakennustöitÀ johtanut kreivi Augustin EhrensvÀrd osti tilan 1752, kartanon alueet ulottuivat idÀssÀ Puotilaan ja pohjoisessa Malmille ja Viikkiin. Myös nykyisen Myllypuron alue kuului EhrensvÀrdin tilaan. Myöhemmin Herttoniemen kartanon omisti Ruotsinsalmen II taistelun sankari (1790) ja Viaporin Ruotsin vallan ajan viimeinen komendantti Carl Olof Cronstedt. Alueella on myös Strömsin kartano. Herttoniemen alueella ovat asuneet mm. kirjailijat F.E. SillanpÀÀ ja Arvo Turtiainen sekÀ tasavallan presidentti Tarja Halonen nuoruudessaan. HerttoniemessÀ on sÀilynyt nÀhtÀvissÀ osa HelsinkiÀ ympÀröivistÀ, ensimmÀisen maailmansodan aikaisista maalinnoituksista. Alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa 1946. Liitosalueille ruvettiin rakentamaan uudenlaisia asuinalueita, joista Herttoniemi oli ensimmÀinen ja suurin. [muokkaa] Herttoniemen nimistöstÀHerttoniemen nimi on nykyisin ruotsiksi HertonÀs, mutta vuonna 1548 nimi esiintyi muodossa Hertones ja hieman myöhemmin muodoissa HertugnÀs ja Hertognes. Vuonna 1405 Porvoon kÀrÀjillÀ on ollut lautamiehenÀ rÀlssimies Laurens Hertoghe. On arveltu, ettÀ hÀn on nauttinut verovapautta alueella olleista tiloista ja nÀin antanut alueen tiloille oman nimensÀ. Suomenkielinen nimi esiintyi vielÀ 1950-luvulla myös muodossa Herttuaniemi. LÀnsi-Herttoniemen nimistö noudattaa kahta teemaa, jotka ovat suomalaisiin elÀimiin liittyvÀt nimet, kuten Susitie, Karhutie ja Hirvitie tai hiihtoon liittyvÀt nimet, kuten HiihtomÀentie, MÀenlaskijantie ja HiihtÀjÀntie. Roihuvuoressa valtaosa nimistöstÀ on taas satuaiheita kuten Punahilkantie, Keijukaisenpolku tai Satumaanpolku. Herttoniemen teollisuusalueella taasen katujen nimistö liittyy pÀÀasiassa ammattinimikkeisiin kuten Sahaajankatu, Mekaanikonkatu ja Konemestarinkatu. Herttoniemenrannan katunimistö on osin perÀisin teollisuusalueelta ja öljysatamasta, kuten Hitsaajankatu, Paasivaarankatu tai Bengtankuja. Muuten katujen nimet liittyvÀt vanhoihin paikannimiin, mutta erityisesti Herttoniemen kartanoon ja siellÀ vaikuttaneisiin henkilöihin kuten Linnanrakentajantie, Abraham Wetterin tie, Neitojenpolku ja Amiraali Cronstedtin ranta. [muokkaa] NykypÀivÀNykyÀÀn niemellÀ sijaitsee Herttoniemen kaupunginosa, johon virallisesti kuuluvat LÀnsi-Herttoniemen, Herttoniemenrannan ja Roihuvuoren (ent. ItÀ-Herttoniemen) alueet, sekÀ nÀiden vÀlissÀ oleva Herttoniemen teollisuusalue, jolla on yli 5000 työpaikkaa. Myös Tammisalon kaupunginosa kuuluu Helsingin aluejaossa Herttoniemen peruspiiriin, jonka asukasluku on yhteensÀ noin 27 000 (2003). Herttoniemen alueella on kaksi metroasemaa (Herttoniemi ja Siilitie) ja kolmatta on suunniteltu Roihupellon ja Roihuvuoren rajalle ItÀkeskuksen ja Siilitien vÀliin. Alueen maamerkkinÀ toimii Roihuvuoren vesitorni. [muokkaa] Katso myös[muokkaa] Kuvia HerttoniemestÀ
[muokkaa] Aiheesta muualla
Helsingin viralliset kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittÀin
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||