Muilla kielillä

Arabian kieli

Arabia
Omakielinen nimi عربية (Arabiyya)
Englanninkielinen nimi Arabic
Ranskankielinen nimi arabe
Tiedot
Alue Lähi-itä, pohjoinen Afrikka
Virallinen kieli Algeria, Arabiemiraatit, Bahrain, Djibouti, Egypti, Eritrea, Irak, Jemen, Jordania, Komorit, Kuwait, Libanon, Libya, Marokko, Mauritania, Oman, Palestiina, Qatar, Saudi-Arabia, Sudan, Syyria, Tšad, Tunisia
Puhujia 225 miljoonaa
Sija 4 tai 5
Kirjaimisto arabialainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta afro-aasialaiset kielet
Kieliryhmä seemiläiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ar
ISO 639-2 ara
SIL ABV
Kartta maista joissa arabia on ainoa virallinen kieli (vihreä) tai toinen virallinen kieli (sininen)
Kartta maista joissa arabia on ainoa virallinen kieli (vihreä) tai toinen virallinen kieli (sininen)

Arabia (arab. ‏عربية‎) on maailman puhutuimpia kieliä. Varsinaisesti arabialla tarkoitetaan tavallisesti niin kutsuttua standardiarabiaa eli klassista arabiaa eli koraaninarabiaa. Eri maissa käytetty puhekieli poikkeaa standardista usein huomattavastikin, mutta koska arabia on islamin pyhä kieli, suuri osa muslimeista ymmärtää ainakin jonkin verran standardiarabiaa. Äidinkielenä sitä sen sijaan puhuu hyvin harva, tosin osa paikallisista puhekielistä poikkeaa vain vähän standardista, joten äidinkielenä arabiaa puhuvien määrä voidaan arvioida parin sadan miljoonan tienoille. Pääosa puhujista on Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa, mutta myös muissa muslimimaissa sekä myös monissa eurooppalaisissa valtioissa on huomattavat arabiankieliset vähemmistöt. Suomessa on tilastokeskuksen mukaan vuoden 2007 lopussa 8 119 henkilöä joiden äidinkieleksi on rekisteröity arabia.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kirjakieli ja useat puhekielet

Kirjakielen ja puhekielen valtava ero on johtanut siihen, että kaikki koulutusta saaneet - edes koraanikoulua käyneet - arabit elävät diglossiassa. Tämä tarkoittaa, että he käyttävät epämuodollisissa tilanteissa äidinkielenään puhumaansa murretta, mutta siirtyvät muodollisissa tilanteissa puhumaan kirjakieltä, joka niin sanaston, kieliopin kuin ääntämyksen osalta poikkeaa varsin oleellisesti heidän jokapäiväisestä murteestaan - miltei yhtä paljon kuin latina ranskasta. Kirjakieltä käytetään myös eri maista kotoisin olevien arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä, koska arabian murteet ovat mm. erilaisten laina- ja substraattivaikutteiden takia saattaneet kehittyä täysin eri suuntiin. Eräät hyvin marginaaliset, arabialaisen kielialueen ulkopuolisilla saarekkeilla puhutut arabian murteet, kuten Nigerian arabia tai eräiden pienten keskiaasialaisten ryhmien puhumat murteet, ovat mm. kirjallisen kulttuurin puutteessa eriytyneet kokonaan erillisiksi kieliksi. Näin kävisi kuitenkin myös keskeisempien murteiden, jos niiden alueella ei pyrittäisi ylläpitämään klassisen kirjakielen taitoa arabien ykseyden merkkinä.

Kirjakielen lisäksi Egyptin murteella on merkitystä arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä. Tämä johtuu Egyptin merkittävästä asemasta koko arabimaailman populäärikulttuurituotannossa: esimerkiksi egyptiläisiä elokuvia katsotaan laajalti maan rajojen ulkopuolella. Egyptissä myös puhekielisellä teatterilla on pitkät perinteet, vaikka kaunokirjallisuus laaditaankin arabialaisella kielialueella lähes yksinomaan kirja-arabiaksi.

[muokkaa] Sukulaiskielet

Arabia kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin. Arabian sukukieliä ovat siksi mm. heprea, aramea, amhara, tigre ja foinikia. Arabian niemimaan itä- ja eteläosissa, erityisesti Jemenissä ja Omanissa, puhutaan sitä paitsi ns. eteläarabiaa, joka ei ole arabian murre, vaan arabiasta merkittävästi eroava seemiläinen kieli, mahdollisesti alkujaan läheisempää sukua amharalle kuin (pohjois)arabialle. Muinainen ns. epigrafinen eteläarabia oli hyvin merkittävä kulttuurikieli Arabian niemimaalla ja sillä on yhä arkeologista merkitystä, mutta nykyiset eteläarabialaiset kielimuodot, kuten soqotri ja džibbali, ovat kirjoittamattomien kansanmurteiden asteella.

[muokkaa] Kirjoitus ja ääntäminen

Arabiaa kirjoitetaan arabialaisella kirjaimistolla oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. Kirjoituksessa merkitään konsonantit, puolivokaalit ja pitkät vokaalit. Lyhyet vokaalit merkitään vain poikkeustapauksissa, kuten oppikirjoissa, lastenkirjoissa ja Koraanissa. Lyhyiden vokaalien ääntämys vaihteleekin suuresti murteesta toiseen. Muissa paitsi Egyptin murteessa lyhyitä vokaaleita pudotetaan pois tavallisessa puheessa, esimerkiksi sana kitaab (suom. kirja) voidaan ääntää ktaab.

Kirjain Kirjaimen
nimi
Klassinen
ääntämys
Murteellisia
ääntämyksiä
ا alif /aː/
ب baː /b/
ت taː /t/
ث θaː /θ/ /t/ /s/
ج ʤiːm /ʤ/ /g/ /ʒ/
ح ħaː /ħ/
خ khaː /x/
د daːl /d/
ذ ðaːl /ð/ /d/ /z/
ر ra: /r/
ز zaː /z/
س siːn /s/
ش šiːn /ʃ/
ص ṣaːd /ṣ/
ض ḍaːd /ḍ/
ط ṭaː /ṭ/
ظ ẓaː /ẓ/
ع ʕain /ʕ/
غ ɣain /ɣ/ /g/
ف faː /f/
ق qaːf /q/ /g/ /ʔ/
ك kaːf /k/
ل laːm /l/
م miːm /m/
ن nuːn /n/
ه haː /h/
و waw /w/ /u:/ /o:/
ي jaː /j/ /i:/ /e:/
أ hamza /ʔ/

[muokkaa] Kielioppi

[muokkaa] Persoonapronominit

Arabian persoonapronominien joukko on hyvin runsas. Muun muassa yksikön ja monikon lisäksi arabiankielessä on myös kaksikko, ja monet pronominit ovat jakautuneet maskuliiniin ja feminiiniin.

minä أنا anā me نحن naḥnu
sinä m. أنتَ anta te m. أنتم antum
sinä f. أنتِ anti te f. أنتن antunna
hän m. هو huwa he m. هم hum
hän f. هي hiya he f. هن hunna
te kaksi أنتما antumā he kaksi هما humā

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikipedia
Arabiankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja


wymiana linkami kreatyna Gry Online Plaza 3 star hotel Los Angeles krynica noclegi Kredyty odnawialne