Afrikaans

Afrikaans
Muu nimi
Omakielinen nimi	Afrikaans
englanninkielinen nimi	Afrikaans
ranskankielinen nimi	afrikaans
Tiedot
Alue	Etelä-Afrikka, Namibia
Virallinen kieli	Etelä-Afrikka
Puhujia	6 miljoonaa
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
Kielenhuolto
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmät	germaaniset kielet länsigermaaniset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	af
ISO 639-2	afr
SIL	AFR
Ohje

Afrikaanse Taalmonument lähellä Paarlin kaupunkia.

Afrikaans on hollannista kehittynyt Etelä-Afrikan afrikaanerien ja buurien puhuma kieli, jota joskus nimitetään myös die Taaliksi (suom. Kieli).^[1] Kielet ovat keskenään ymmärrettäviä ainakin kirjallisesti, mutta afrikaansille on ominaista taivutuksen yksinkertaistuminen jopa siinä määrin, että sitä on kutsuttu pidginisoituneeksi tai kreolisoituneeksi hollanniksi. Joka tapauksessa hollanti on Etelä-Afrikassa muuttunut afrikaansiksi niin nopeasti, että se tuskin olisi ollut mahdollista ilman jonkinasteista pidginisoitumista.

Afrikaansin kielellä on keskeinen merkitys afrikaaneri-identiteetin muodostumisessa.^[2] Afrikaaneri-identiteettiä ryhtyi 1920–1930-luvuilla tietoisesti luomaan pieni joukko Broederbondiin kuuluneita intellektuelleja, joiden tarkoituksena oli luoda uusi "kristillis-nationalistinen" identiteetti kaikille valkoihoisille afrikaansia puhuville eteläafrikkalaisille.^[3] Afrikaansinkielinen Raamattu julkaistiin 1930-luvun alkupuolella, kielen käyttöä kouluissa lisättiin ja useita järjestöjä, kuten Afrikaanse Taal en Kultuurvereniging (Afrikaansin kieli- ja kulttuuriseura) ja Afrikaanse Kultuurvereniginge (Afrikaansinkielisten kulttuurijärjestöjen liitto) perustettiin.^[4]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Etelä-Afrikan provinssit, jossa enemmistö puhuu afrikaansia äidinkielenään.

Buurien lisäksi afrikaans on monien tummaihoisten äidinkieli, ja muut kuin eteläafrikkalaiset kielitieteilijät lähtevätkin siitä, että Portugalin siirtomaista Etelä-Afrikkaan orjiksi tuotujen värillisten puhuma pidginisoituneesta portugalista vaikutteita saanut kielimuoto on vastuussa ainakin afrikaansin tavasta käyttää prepositiota vir (hollannin vóór) viittaamaan verbin määräiseen objektiin: ons ken vir hem baie goed "me tunnemme hänet oikein hyvin", vrt. eräiden romaanisten kielten tapaan käyttää prepositiota a, esimerkiksi espanjan lo conocemos a él muy bien. Etelä-Afrikassa ajatus kreolisaatiosta oli kuitenkin ainakin rotuerotteluaikoina lähestulkoon tabu, ja buurikielitieteilijät ovatkin hakeneet afrikaansin erikoispiirteille selityksiä hollantilais- ja flaamilaismurteista.

Afrikaans oli pitkään syrjitty ja halveksittu kieli: kun buurien asuinalueet joutuivat englantilaisten valtaan ja buuriälymystö pitäytyi standardihollannissa, afrikaans jäi oppimattoman kansan kieleksi. Vuonna 1925 afrikaans sai virallisen aseman kirjakielenä: tämä päätös herätti buurinationalisteissa suurta innostusta, ja runoilija C. J. Langenhoven julisti sen tulleen suoraan Jumalalta.

[muokkaa] Kirjallisuus

Langenhoven on kirjoittanut sanat Etelä-Afrikan toisen kansallislauluun Die Stem van Suid-Afrika. Muita tärkeitä kirjailijoita olivat Etienne Leroux, Eugene Marais, W. E. G. Louw ja tuottelias, monipuolinen Uys Krige. Monet afrikaansinkieliset kirjailijat, kuten Suomessakin tunnettu André Brink, ovat kirjoittaneet molemmilla kielillä: sekä englanniksi että afrikaansiksi. Brink kuului ns. Sestigers-kirjailijoihin eli kuusikymmenlukulaisiin, jotka toivat avoimet seksuaalisuuskuvaukset, yhteiskunnallisen realismin ja modernistisen kerronnan afrikaansinkieliseen kirjallisuuteen. Runoilijoista Breyten Breytenbach osallistui apartheidin vastaiseen taisteluun ja joutui kahdeksaksi vuodeksi eteläafrikkalaiseen vankilaan. Apartheidin aikana afrikaansista tuli kansainvälisesti tunnettu rotusorron symboli: televisiosta oli helppo oppia, että slegs blankes tarkoittaa "vain valkoisille". Kuitenkin afrikaansia puhuu yhtä moni värillinen kuin buurikin, ja rotuerottelun poistuttua afrikaansinkielinen kirjallisuus onkin pyrkinyt tuomaan yleiseen tietoisuuteen afrikaansinkielisten värillisten elämäntapaa, kulttuuria ja kieltä.