1995

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Tammikuu - maaliskuu

• 1. tammikuuta – Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unioniin.
• 1. tammikuuta – World Trade Organization korvasi GATT:n.
• 1. tammikuuta – Kosken (Hl) kunta muutti nimensä Hämeenkoskeksi.
• 6. tammikuuta – Poliisi löysi Manilassa tulipaloa tutkittaessa pommitehtaan ja tietokoneen, joka sisälsi suunnitelmat al-Qaidan massiivisesta 11 lentokoneen kaappaussuunnitelmasta 21. tammikuuta.
• 9. tammikuuta – Valeri Poljakov teki uuden avaruudessa oleskeluennätyksen, hän sai täyteen 366 vuorokautta Mir-avaruusasemalla.
• 13. tammikuuta – Tasoristeysonnettomuus Iitin Kausalassa. Erikoispikajuna Sibelius törmäsi betonielementtilastissa olleeseen rekkaan ja suistui kiskoilta.
• 13. tammikuuta – Autolautta Silja Europa ajoi karille Tukholman saaristossa automaattiohjauksen petettyä. Vahingot jäivät vähäisiksi.
• 17. tammikuuta – Yli 5 000 ihmistä kuoli, kun Kobessa Japanissa sattui 7,2:n richterin maanjäristys.
• 17. tammikuuta – STS-pankin entinen pääjohtaja Ulf Sundqvist ja viisi muuta pankin johtohenkilöä tuomittiin 26 miljoonan markan korvauksiin Siltapankki Oy:lle. Sundqvist velvoitettiin maksamaan summasta yksin 12 miljoonaa, loput 14 miljoonaa määrättiin kaikkien yhteisesti maksettavaksi.
• 18. tammikuuta – Etelä-Ranskasta, läheltä Vallon-Pont-d'Arcia, löydettiin 17 000 – 20 000 vuoden ikäisiä luolamaalauksia.
• 21. tammikuuta – Ulkoministeri Heikki Haavisto joutui eroamaan saatuaan vakavan sairauskohtauksen. Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen määrättiin hoitamaan myös ulkoministerin tehtäviä.
• 22. tammikuuta – Kaksi itsemurhapommittajaa surmasi 19 israelilaista Israelissa.
• 22. tammikuuta – Amer-yhtymä myi omistamansa kustannusyhtiön Weilin+Göösin WSOY:lle.
• 23. tammikuuta – Lumimyrsky vaikeutti liikennettä maalla ja merellä Suomen eteläosassa
• 25. tammikuuta – Venäjä oli lähellä suorittaa ydinaseiskun, kun norjalainen tutkimusraketti tulkittiin vihamieliseksi Yhdysvaltojen Trident-ohjukseksi Olenegorskin tutka-asemalla.
• 31. tammikuuta – Presidentti Bill Clinton vahvisti 20 miljardin dollarin lainan Meksikolle maan talouden vakauttamiseksi.
• 31. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi lain naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta.
• 1. helmikuuta – Oy Nokia Ab:n johtokunnan jäsen Paavo Rantanen nimitettiin Heikki Haaviston tilalle ulkoministeriksi.
• 15. helmikuuta – FBI pidätti Kevin Mitnickin, jota syytettiin kymmeniin tietokonejärjestelmiin murtautumisesta.
• 26. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan vanhin sijoituspankki Barings PLC kaatui meklarin menetettyä 1,4 miljardia dollaria Tokion pörssissä.
• 1. maaliskuuta – Puolan pääministeri Waldemar Pawlak erosi parlamentista, hänen seuraajakseen nousi entinen kommunisti Jozef Oleksy.
• 2. maaliskuuta – Nick Leeson pidätettiin Barings-pankin kaatumiseen johtaneista teoista.
• 3. maaliskuuta – YK-rauhanturvaajat vetäytyivät Somaliasta.
• 14. maaliskuuta – Norman Thagardista tuli ensimmäinen yhdysvaltalainen astronautti, joka nousi avaruuteen venäläisellä aluksella.
• 19. maaliskuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Suurin voittaja oli SDP ja suurin häviäjä SMP, joka menetti miltei kaikki eduskuntapaikkansa. Myös Suomen Keskusta koki 11 paikan tappion.
• 20. maaliskuuta – Aum Shinrikyo -lahkon jäsenet päästivät sariinikaasua Tokiossa viiteen junaan, 12 ihmistä kuoli ja 5 500 sai vammoja.
• 22. maaliskuuta – Kosmonautti Valeri Poljakov palasi maahan ennätyksellisen 438 vuorokauden oleskelun jälkeen Mir-avaruusasemalta.

[muokkaa] Huhtikuu - kesäkuu

• 13. huhtikuuta - Presidentti Martti Ahtisaari nimitti Lipposen I hallituksen virkaansa.
• 18. huhtikuuta – Suomen Maaseudun Puolueen lehteä Suomen Uutisia julkaissut yhtiö Pientalonpoika Oy teki konkurssin.
• 19. huhtikuuta – Oklahoma Cityn pommi-isku: Liittovaltion virastossa Oklahoma Cityssä räjähti pommi, 168 ihmistä kuoli.
• 7. toukokuuta – Suomen jääkiekkomaajoukkue saavutti ensimmäisen maailmanmestaruutensa Ruotsissa järjestetyissä jääkiekon MM-kilpailuissa. Loppuottelussa voitettiin Ruotsi tuloksella 4-1. Suomen maalit tekivät Ville Peltonen 3, Timo Jutila 1.
• 11. toukokuuta – New York Cityssä yli 170 maata päätti jatkaa ydinsulkusopimusta määräämättömän ajan ilman ehtoja.
• 13. toukokuuta − Euroviisut järjestettiin Dublinissa Irlannissa.
• 14. toukokuuta – Dalai Lama julisti 6-vuotiaan Gedhun Choekyi Nyiman Panchen Laman 11. reinkarnaatioksi.
• 14. toukokuuta – Suomen etelä- ja keskiosassa oli ajankohtaan nähden harvinaisen voimakas lumipyry.
• 16. toukokuuta – Viron presidentti Lennart Meri aloitti virallisen vierailun Suomessa ensimmäisenä Viron valtionpäämiehenä yli 50 vuoteen.
• 17. toukokuuta – Jacques Chiracista tuli Ranskan presidentti.
• 17. toukokuuta – Suomen Maaseudun Puolue päätettiin hakea selvitystilaan, kun se ei pystynyt maksamaan velkojaan Pientalonpoika Oy:n konkurssipesälle. Puoluetuen maksaminen SMP:lle lopetettiin.
• 23. toukokuuta – Java-ohjelmointikieli julkistettiin.
• 27. toukokuuta – Näyttelijä Christopher Reeve halvaantui pudottuaan hevosen selästä ratsastuskilpailussa Virginian Charlottesvillessa.
• 28. toukokuuta – 7,6:n Richterin asteikolla maanjäristys surmasi 2 000 ihmistä^lähde? Neftegorskissa Venäjällä (2/3 kaupungin asukkaista).
• 29. toukokuuta – Uudessakaarlepyyssä päästettiin kahdessa turkistarhassa yli 250 sinikettua häkeistään. Suuri osa eläimistä kuoli luonnossa. Tekoon syyllisiksi paljastui heinäkuussa kolme nuorta naista, mikä synnytti julkisuudessa termin "kettutytöt".
• 1. kesäkuuta – Yhdysvalloissa Atlantin rannikolla alkoi vilkkain hurrikaanikausi 62 vuoteen.
• 2. kesäkuuta – USA:n ilmavoimien kapteeni Scott O'Gradyn F-16-hävittäjä ammuttiin alas Bosnian yllä hänen valvoessaan lentokieltoaluetta.
• 2. kesäkuuta – Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi arkkiatrin arvonimen professori Risto Pelkoselle.
• 5. kesäkuuta – Bosen–Einsteinin kondensaattia luotiin ensimmäisen kerran.
• 13. kesäkuuta – Presidentti Jacques Chirac ilmoitti Ranskan jatkavan Tyynen valtameren ydinkokeita.^[1]
• 18. kesäkuuta – Kilpa-autoilija Jyrki Järvilehto voitti ensimmäisenä suomalaisena Le Mansin 24 tunnin ajot McLaren F1 GTR:llä.
• 20. kesäkuuta – Vasemmistoliitto erotti kansanedustajat Mikko Kuopan ja Esko-Juhani Tennilän eduskuntaryhmästään sekä antoi varoituksen Veijo Puhjolle. Kaikki kolme olivat edellisenä päivänä äänestäneet hallituksen ja oman eduskuntaryhmänsä säästölakipäätöksiä vastaan.

[muokkaa] Heinäkuu - syyskuu

• 14. heinäkuuta – Ruotsin kruununprinsessa Victoria täytti 18 vuotta ja sai oikeuden toimia isänsä kuningas Kaarle XVI Kustaan sijaishallitsijana.
• 15. heinäkuuta Anime-elokuva Mimi o Sumaseban ensi-ilta Japanissa.
• 21.–26. heinäkuuta – Kiinan kansanarmeija ampui ohjuksia Taiwanin rannikon lähellä merisotaharjoituksessa Taiwanin presidentin Lee Teng-huin vierailtua Yhdysvalloissa.
• 25. heinäkuuta – Haagin kansainvälinen sotarikostuomioistuin asetti Bosnia ja Hertsegovinan serbijohtajan Radovan Karadžićin ja serbijoukkojen komentajan kenraali Ratko Mladićin syytteeseen sotarikoksista. Heistä julkaistiin kansainvälinen etsintäkuulutus. Karadzic saatiin kiinni heinäkuussa 2008, mutta Mladicia ei ole vielä saatu vastaamaan teoistaan.
• 25. heinäkuuta – Postipankin New Yorkin konttorin tappioiden ilmoitettiin vuosina 1992-1994 olleen paljon aiemmin kerrottua suuremmat. Alkuvuodesta oli puhuttu 100 miljoonan markan tappiosta, mutta nyt sen ilmoitettiin olevan jo 460 miljoonaa. Postipankin johto sanoi olleensa tietämätön New Yorkin konttorin toiminnasta.
• 11. elokuuta – Remedy Entertainment perustettiin.
• 25. elokuuta – Pasilan poliisitalon vieressä Helsingissä räjähti autopommi, joka aiheutti suuret aineelliset vahingot poliisitalolle, oikeustalolle ja Yleisradion rakennukselle. Yksi poliisi loukkaantui lievästi. Tapaus ei koskaan selvinnyt.
• 25. elokuuta – Vasemmistoliitosta erotetut kansanedustajat Mikko Kuoppa ja Esko-Juhani Tennilä perustivat oman Vasemmistoryhmä - Vänstergruppen -nimisen eduskuntaryhmänsä. Myöhemmin myös Veijo Puhjo liittyi tähän ryhmään.
• 28. elokuuta – Havin tehtaalta Riihimäeltä pääsi Vantaanjokeen 15 000 litraa astianpesuainetta. Joki vaahtosi useiden päivien ajan ja tuhansia kaloja kuoli.
• 28. elokuuta – Presidentti Mauno Koivisto arvosteli poikkeuksellisen jyrkästi valtiovarainministeri Iiro Viinasen toimintaa Postipankin pääjohtajan Seppo Lindblomin erottamisessa, jonka hän tulkitsi olleen suorastaan ajojahtia Lindblomia vastaan. Koiviston lausunnon katsottiin merkitsevän sitä, että hän aikoo vastaisuudessa osallistua entistä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
• 5. syyskuuta – Ranska aloitti ydinkokeiden sarjan Mururoan atollilla Tyynellä valtamerellä. Jo ensimmäinen ydinkoe aiheutti rajut mellakat Ranskalle kuuluvalla Tahitin saarella ja monissa Euroopan maissa.
• 19. syyskuuta – New York Times ja Washington Post julkaisivat Unabomberin 35 000-sanaisen manifestin, jolla toivottiin että joku tunnistaisi kirjoittajan tai hän lopettaisi pommituskampanjansa.
• 25. syyskuuta – Palermossa Italiassa alkoi oikeudenkäynti mafiayhteyksistä syytettyä entistä pääministeriä Giulio Andreottia vastaan. Andreottin väitettiin jopa olleen mafiajärjestön jäsen.
• 29. syyskuuta – Saksalainen industrial metal -yhtye Rammstein julkaisi Herzeleid-levyn.

[muokkaa] Lokakuu - joulukuu

• 1. lokakuuta – Kymmenen syytettyä tuomittiin syyllisiksi World Trade Centerin pommi-iskuun 1994.
• 2. lokakuuta – Iron Maiden julkaisi The X Factor -levyn.
• 4. lokakuuta – O. J. Simpson vapautettiin syytteistä kahteen murhaan. Hänet tuomittiin myöhemmin (1996) 33 500 000 dollarin korvauksiin samojen henkilöiden pahoinpitelyistä ja kuolemantuottamuksesta.
• 8. lokakuuta – Helsingin juhlaviikkojen todettiin ylittäneen budjettinsa 8,5 miljoonalla markalla. Juhlaviikkojen järjestäjän, Helsinki-viikon säätiön, koko hallitus erosi.
• 12. lokakuuta – Iltapäivälehti Expressen nostatti kohun Ruotsin varapääministerin Mona Sahlinin luottokortin käytöstä. Sahlinin sanottiin käyttäneen hallituksen luottokorttia yksityisiin menoihinsa. Jupakka katkaisi Sahlinin nousussa olleen uran.
• 25. lokakuuta – Kaakkois-Aasiassa sattui täydellinen auringonpimennys
• 30. lokakuuta – Quebecin separatistit hävisivät täpärästi kansanäänestyksen Kanadasta eroamisesta.
• 30. lokakuuta – Tulitikkujen valmistus Suomessa loppui, kun viimeinen tulitikkutehdas, Finn-Match Jyväskylän mlk:n Vaajakoskella siirtyi ruotsalaiselle Swedish Matchille, joka lopetti tehtaan toiminnan.
• 4. marraskuuta – Israelin pääministeri Jitzhak Rabin haavoittui kuolettavasti Jigal Amirin ampumana Tel Avivissa.
• 7. marraskuuta – Ilmavoimien neljä ensimmäistä F-18D Hornetia laskeutui Pirkkalaan.
• 10. marraskuuta – Ympäristöaktivisti Ken Saro-Wiwa ja kahdeksan muuta Ogoni-aktivistia hirtettiin Nigeriassa.
• 18. marraskuuta – Tanskan prinssi Joachim ja hongkongilainen Alexandra Manley vihittiin avioliittoon.
• 19. marraskuuta – Kansanedustaja Aleksander Kwasniewski voitti Puolan presidentinvaalit syrjäyttäen istuvan presidentin Lech Walesan. Kwasniewski astui presidentin virkaan 23. joulukuuta.
• 21. marraskuuta – Dow Jonesin teollisuusindeksi ylsi uuteen ennätykseen, 5 023,55.
• 22. marraskuuta – Israel, Egypti ja suuri osa Pohjois-Afrikan Välimeren-rannikkoa koki historiallisen voimakkaan maanjäristyksen, 7,2 richteriä.
• 27. marraskuuta – Espanjan Javier Solana avasi 27 maan välisen Barcelonan konferenssin tavoitteena taistella fundamentalismia vastaan, luoda vapaakauppa-alue Välimerelle vuoteen 2010 mennessä ja vähentää USA:n vaikutusvaltaa alueella.
• 30. marraskuuta – Javier Solana nousi yllätysehdokkaana NATOn johtoon. 52 Yhdysvaltain kongressin jäsentä vastusti hänen valintaansa.
• 1. joulukuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi ministerin arvonimen Sanoma Oy:n suuromistajalle Aatos Erkolle.
• 5. joulukuuta – Ranska ilmoitti palaavansa NATOn sotilaalliseen toimintaan, josta se oli eronnut presidentti Charles de Gaullen johdolla vuonna 1966.
• 7. joulukuuta – Kirjailija Hannu Mäkelä sai Finlandia-palkinnon Eino Leinon elämää kuvaavasta teoksestaan Mestari.
• 12. joulukuuta – Ruandan vuoden 1994 kansanmurhaa käsitellyt kansainvälinen erikoistuomioistuin nosti ensimmäiset syytteet kahdeksaa henkilöä vastaan.
• 20. joulukuuta – 157 ihmistä sai surmansa yhdysvaltalaisen matkustajakoneen maahansyöksyssä Kolumbiassa.
• 24.-26. joulukuuta – Suomessa oli 1900-luvun kylmin joulu. Maan eteläosassa mitattiin monin paikoin 25-30 pakkasasteen lukemia.^[2]
• 28. joulukuuta – Ilmanlaatu oli Pääkaupunkiseudulla poikkeuksellisen huono
• 31. joulukuuta – Viimeinen Lassi ja Leevi -sarjakuvastrippi julkaistiin.

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

• Kesäkuu – Näyttelijä Sharon Stone sai Golden Globen parhaana naispääosana elokuvasta Casino, hän oli samasta roolista myös Oscar-ehdokkaana.
• Heinäkuu – Irak ilmoitti vetäytyvänsä yhteistyöstä YK:n UNSCOM-asetarkastajien ja IAEA:n kanssa, jos kauppasaartoa maata vastaan ei pureta 31. elokuuta mennessä. YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaiden välit alkoivat rakoilla.
• Heinäkuu – Saddam Hussein paljasti Irakin biologisten ja ydinaseiden ohjelman laajuuden lankonsa, Hussein Kamil al Majidin, loikkauksen jälkeen.
• Andrew Wiles todisti Fermat'n suuren lauseen.

[muokkaa] Syntyneitä

• Josef Wenzel, Liechtensteinin kruununprinssi
• Matias Hangasmaa, suomalainen näyttelijä
• Georgie Henley, englantilainen näyttelijä

[muokkaa] Kuolleita

• 1. tammikuuta – Eugene Wigner, unkarilais-yhdysvaltalainen Nobel-fyysikko
• 2. tammikuuta – Mohamed Siad Barre, Somalian diktaattori
• 9. tammikuuta – Souphanouvong, Laosin presidentti, prinssi
• 14. tammikuuta – Elsa Maire Ojonen, Harmony Sistersin laulaja (s. 1916, kuoli vaikean sairauden murtamana Kotkassa, jonne hän palasi Chicagosta vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa)
• 16. tammikuuta – Nils Oker-Blom, suomalainen lääkäri, arkkiatri
• 18. tammikuuta – Adolf Butenandt, saksalainen Nobel-biokemisti
• 20. tammikuuta – Mehdi Bazargan, Iranin pääministeri
• 24. tammikuuta – Regina Linnanheimo, suomalainen elokuvanäyttelijä
• 28. tammikuuta – Rolf Bergroth, suomalainen pianisti
• 30. tammikuuta – Gerald Durrell, englantilainen kirjailija
• 31. tammikuuta – Eino Kaipainen (s. 1899), suomalainen näyttelijä
• 31. tammikuuta – Kerttu Saalasti, suomalainen kansanedustaja ja ministeri, opetusneuvos
• 2. helmikuuta – Seppo Hanski, suomalainen muusikko
• 4. helmikuuta – Patricia Highsmith, yhdysvaltalainen kirjailija
• 9. helmikuuta – Kalevi Keihänen, suomalainen liikemies, seuramatkailun kehittäjä
• 9. helmikuuta – William Fulbright, yhdysvaltalainen poliitikko
• 17. helmikuuta – Viktor Vladimirov, neuvostoliittolainen diplomaatti, kenraali
• 19. helmikuuta – Heikki Lounaja, suomalainen kirjailija
• 20. helmikuuta – Iris Kähäri, suomalainen kirjailija
• 23. helmikuuta – James Herriot, englantilainen kirjailija, eläinlääkäri
• 6. maaliskuuta – Anna Bondestam, suomalainen kirjailija
• 8. maaliskuuta – Ingo Schwichtenberg metallimuusikko ja rumpali
• 10. maaliskuuta – Raoul Palmgren, suomalainen kirjailija, professori
• 11. maaliskuuta – Väinö Valve, suomalainen kenraali, viimeinen elossa ollut jääkäri
• 11. maaliskuuta – Sir Harold Wilson, Ison-Britannian pääministeri
• 14. maaliskuuta – William Fowler, yhdysvaltalainen fyysikko (Nobelin fysiikanpalkinto 1983)
• 20. maaliskuuta – Mielikki Ivalo, suomalainen kirjailija ja joogaohjaaja
• 26. maaliskuuta – Eric Wright ("Eazy-E"), rap-laulaja ja gangstarapin alulle panija
• 1. huhtikuuta – Paul Norrback, suomalainen harmonikkataiteilija
• 2. huhtikuuta – Hannes Alfvén, ruotsalainen Nobel-fyysikko
• 6. huhtikuuta – V. J. Sukselainen, suomalainen poliitikko
• 10. huhtikuuta – Günter Guillaume, itäsaksalainen vakooja
• 10. huhtikuuta – Anja Ignatius, suomalainen viulisti, professori
• 20. huhtikuuta – Milovan Djilas, jugoslavialainen poliitikko
• 25. huhtikuuta – Ginger Rogers, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija
• 25. huhtikuuta – Eino Lottanen, suomalainen poliitikko, maanviljelysneuvos
• 5. toukokuuta – Mihail Botvinnik, venäläinen shakkimestari
• 15. toukokuuta – Christian Anfinsen, yhdysvaltalainen Nobel-biokemisti
• 18. toukokuuta – Alexander Godunov, näyttelijä
• 1. kesäkuuta – Eva Cederström, suomalainen taidemaalari
• 25. kesäkuuta – Ernest Walton, irlantilainen Nobel-fyysikko
• 28. kesäkuuta – Petri Walli, suomalainen rock-muusikko
• 29. kesäkuuta – Lana Turner, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 4. heinäkuuta – Eva Gabor, näyttelijätär
• 7. heinäkuuta – Eeva-Liisa Manner, suomalainen runoilija
• 13. heinäkuuta – Matti Pellonpää (s. 1951), suomalainen näyttelijä
• 17. heinäkuuta – Juan Manuel Fangio, argentiinalainen Formula 1 -legenda, viisinkertainen maailmanmestari
• 24. heinäkuuta – Hans Wind, suomalainen lentäjä, kapteeni
• 2. elokuuta – Irja Ranin, suomalainen näyttelijä ja TV-ohjaaja
• 9. elokuuta – Jerry Garcia, kitaristi ("Grateful Dead")
• 10. elokuuta – Niilo Ryhtä, suomalainen poliitikko, maaherra
• 21. elokuuta – Subrahmanyan Chandrasekhar, intialais-yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (Nobelin fysiikanpalkinto 1983)
• 9. syyskuuta – Sauli Lehtonen, laulaja
• 14. syyskuuta – Aino Räsänen, suomalainen kirjailija
• 24. syyskuuta – Aimo T. Nikolainen, Helsingin hiippakunnan piispa
• 9. lokakuuta – Sir Alec Douglas-Home, Ison-Britannian pääministeri
• 24. lokakuuta – Pentti Tuominen, suomalainen oopperalaulaja
• 29. lokakuuta – Reino Karpola, suomalainen poliitikko
• 4. marraskuuta – Jitzhak Rabin, Israelin pääministeri
• 12. marraskuuta – Sven Högström, suomalainen lakimies ja poliitikko
• 13. marraskuuta – Harry Schreck, suomalainen arkkitehti
• 19. marraskuuta – Urho Kiukas, suomalainen poliitikko, maaherra
• 23. marraskuuta – Einari Teräsvirta, suomalainen arkkitehti
• 24. marraskuuta – Onni Närvänen, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja ministeri
• 22. joulukuuta – James Meade, brittiläinen Nobel-taloustieteilijä
• 25. joulukuuta – Dean Martin, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Martin Perl ja Frederick Reines
• Nobelin kemianpalkinto: Paul J. Crutzen, Mario J. Molina ja Frank Rowland
• Nobelin lääketieteen palkinto: Edward Lewis, Christiane Nüsslein-Volhard ja Eric Wieschaus
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Seamus Heaney
• Nobelin rauhanpalkinto: Józef Rotblat

[muokkaa] Muuta

• Elokuvavuosi 1995

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1995.