1973

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Tammikuu - maaliskuu

• 1. tammikuuta – Kemijärven, Kuusankosken, Lieksan, Mäntän ja Äänekosken kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Paavolan ja Revonlahden kunnat yhdistettiin uudeksi Ruukin kunnaksi. Kuhmoisten kunta siirrettiin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin.
• 1. tammikuuta – Suomessa tehtiin ennätysmäärä kuntaliitoksia:
  • Alatornion ja Karungin kunnat liitettiin Tornion kaupunkiin
  • Bergön ja Petolahden kunnat liitettiin Maalahden kuntaan
  • Björköbyn, Koivulahden, Raippaluodon ja Sulvan kunnat liitettiin Mustasaaren kuntaan
  • Eräjärven kunta liitettiin Oriveden kuntaan
  • Karkun ja Tyrvään kunnat liitettiin Vammalan kaupunkiin
  • Kemijärven mlk liitettiin Kemijärven kaupunkiin
  • Lapväärtin, Siipyyn ja Tiukan kunnat liitettiin Kristiinankaupunkiin
  • Nurmeksen mlk liitettiin Nurmeksen kauppalaan
  • Paattisten kunta liitettiin Turun kaupunkiin
  • Pielisjärven kunta liitettiin Lieksan kaupunkiin
  • Pirttikylän ja Ylimarkun kunnat liitettiin Närpiön kuntaan
  • Pohjaslahden kunta liitettiin osittain Vilppulan ja osittain Virtain kuntaan
  • Raution kunta liitettiin Kalajoen kuntaan
  • Riistaveden kunta liitettiin Kuopion kaupunkiin
  • Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin
  • Simpeleen kunta liitettiin Rautjärven kuntaan
  • Suoniemen kunta liitettiin Nokian kauppalaan
  • Sääksmäen kunta liitettiin Valkeakosken kaupunkiin
  • Säämingin kunta liitettiin osittain Savonlinnan kaupunkiin, osittain Punkaharjun kuntaan
• 1. tammikuuta – Isosta-Britanniasta, Irlannista ja Tanskasta tuli EEC:n, nykyisen EU:n jäseniä.
• 1. tammikuuta – Postinumerojärjestelmä otettiin Suomessa virallisesti käyttöön.
• 2. tammikuuta – Yhdysvallat aloitti uudelleen Pohjois-Vietnamin pommittamisen.
• 2. tammikuuta – TPSL poistettiin puoluerekisteristä.
• 9. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkosen suostuttua toimikautensa jatkamiseen poikkeuslailla hallitus antoi sitä koskevan lakiesityksen eduskunnalle. Perustuslakivaliokunta aloitti lakiesityksen käsittelyn seuraavana päivänä.
• 14. tammikuuta – Elvis Presley piti suurkonsertin, jota seurasi suorana lähetyksenä yli miljardi ihmistä ympäri maailman (Elvis: Aloha from Hawaii).
• 15. tammikuuta – Veijo Meri sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon romaanista Kersantin poika. Palkinnon arvo oli 50 000 Tanskan kruunua.
• 17. tammikuuta – Ferdinand Marcos julistettiin Filippinien elinikäiseksi presidentiksi.
• 17. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 170–28 poikkeuslain, jolla presidentti Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella 1. maaliskuuta 1974 alkaen.
• 18. tammikuuta – Kansanedustaja Arvo Sainio loikkasi Suomen Maaseudun Puolueesta Suomen kansan yhtenäisyyden puolueeseen, mutta palasi seuraavana päivänä SMP:hen. Hän ilmoitti kuitenkin 25. tammikuuta siirtyneensä lopullisesti SKYP:hen.
• 18. tammikuuta – Eduskunnan puhemies V. J. Sukselainen vaati valtiopäivien päättäjäisissä kansanedustajilta arvokkaampaa esiintymistä. Sukselainen katsoi erityisesti eräiden SMP:n edustajien käyttäytymisen alentaneen eduskunnan arvovaltaa ja uhkasi puhemiesneuvoston ryhtyvän kurinpalautukseen, ellei järjestys eduskunnassa muutoin palaudu.
• 20. tammikuuta – USA:n presidentti Richard Nixon aloitti toisen virkakautensa.
• 23. tammikuuta – Noin tuhat vuotta levossa ollut tulivuori Helgafjell purkautui Islannin etelärannikolla. Heimaeyn saarella olleesta Vestmannaeyjarin kaupungista tuhoutui yli 200 taloa. Tuli, laava ja tuhka peittivät suuren osan koko saaresta.
• 27. tammikuuta – Vietnamin sota päättyi Yhdysvaltain osalta rauhansopimukseen.

• 6. helmikuuta – Hyvinkään kihlakunnanoikeus tuomitsi Kytäjän kartanon omistajan Kai Vähäkallion kolmesta taposta 15 vuodeksi kuritushuoneeseen. Surmatyöt olivat tapahtuneet kartanon mailla edellisen vuoden toukokuussa. Helsingin hovioikeus piti voimassa kihlakunnanoikeuden tuomion, mutta Korkein oikeus lievensi sen 12 vuodeksi vankeutta.
• 14. helmikuuta – Hallitus päätti maksaa korvauksen sisällissodan aikana 1918 vankileireillä tai vankiloissa olleille punavangeille.
• 15. helmikuuta – Kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth erosi RKP:n eduskuntaryhmästä katsottuaan tulleensa syrjityksi puolueessa.
• 21. helmikuuta – Israelin ilmavoimat ampui alas Libyan matkustajakoneen Siinain yllä, sata ihmistä kuoli.
• 23. helmikuuta – Leningradin kaupungin viranomaisten ilmoitettiin ryhtyneen koviin otteisiin päihtyneiden suomalaisturistien saamiseksi kuriin. Sakkorangaistukset korvattiin arestilla ja arestiin otetuilta ajettiin tukka pois.
• 5. maaliskuuta – Kaksi Lontooseen matkalla ollutta espanjalaista matkustajakonetta törmäsi toisiinsa Ranskan yläpuolella lähellä Nantesin kaupunkia. Toinen koneista syöksyi maahan, jolloin 68 ihmistä sai surmansa. Toinen teki onnistuneen pakkolaskun. Ranskan lennonjohtajat olivat tapahtumahetkellä lakossa ja useat lentoyhtiöt aloittivat Ranskan ilmatilan boikotoinnin.
• 7. maaliskuuta – Komeetta Kohoutek havaittiin.
• 16. maaliskuuta – Kuningatar Elisabet II avasi uuden London Bridgen.
• 29. maaliskuuta – Viimeiset Yhdysvaltain joukot lähtivät Etelä-Vietnamista.

[muokkaa] Huhtikuu - kesäkuu

• 6. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus täytti 25 vuotta. Merkkipäivää juhlistettiin molemmissa maissa.
• 7. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Luxemburgissa.
• 10. huhtikuuta – Presidentti Kyösti Kallion syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.
• 13. huhtikuuta – Länsi-Saksa ja Tsekkoslovakia pääsivät yksimielisyyteen vuonna 1938 solmitun Münchenin sopimuksen julistamisesta laittomaksi.
• 13. huhtikuuta – Suomi tunnusti Etelä- ja Pohjois-Korean.
• 16. huhtikuuta – Pioneer 11 -luotain laukaistiin matkaan.
• 19. huhtikuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen ehdotti, että ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo olisi asetettava syytteeseen valtakunnanoikeudessa sekä määräsi entisen kauppa- ja teollisuusministerin Seppo Lindblomin ja presidentin kansliapäällikön Antero Jyrängin asetettavaksi syytteeseen raastuvanoikeudessa Zavidovo-jutun vuoksi.

• 4. toukokuuta – Ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo erosi Zavidovo-jutun vuoksi. Hänen seuraajakseen tuli varatuomari Jermu Laine.
• 7. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen sanoi, ettei ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamoa ollut syytä asettaa syytteeseen valtakunnanoikeudessa, vaikka Linnamo olikin menetellyt Zavidovo-jutun yhteydessä selvästi lain vastaisesti.^lähde?[1]
• 10. toukokuuta – Polisario-rintama muodostettiin Länsi-Saharassa.
• 14. toukokuuta – Yhdysvaltain ainoa avaruusasema, "Skylab", laukaistiin Maata kiertävälle radalle.
• 20. toukokuuta – Moottoripyöräilijät Jarno Saarinen ja Renzo Pasolini saivat surmansa Monzan radalla Italiassa.

• 1. kesäkuuta – Sotilasjuntta päätti monarkian ja perusti tasavallan Kreikassa.
• 3. kesäkuuta – Tupolev Tu-144 putosi ilmailushowssa Pariisissa, 15 ihmistä kuoli.
• 3. kesäkuuta – TPSL lopetti toimintansa.
• 14. kesäkuuta – Länsi-Saksa anoi YK:n jäsenyyttä.
• 18. kesäkuuta – Kansanedustaja Pirkko Aro loikkasi Liberaalisesta Kansanpuolueesta SDP:hen.
• 30. kesäkuuta – Afrikan keskiosassa sattui täydellinen auringonpimennys, joka kesti poikkeuksellisen kauan eli yli 7 minuuttia.
• 30. kesäkuuta – Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (SKYP) valitsi puheenjohtajakseen professori Eino Haikalan.

[muokkaa] Heinäkuu - syyskuu

• 2. heinäkuuta – Elinkeinohallitus aloitti toimintansa.
• 3. heinäkuuta – ETYK:in ulkoministerikokous alkoi Helsingissä.
• 5. heinäkuuta – Ruandassa tehtiin veretön vallankaappaus.
• 10. heinäkuuta – Bahama itsenäistyi.
• 13. heinäkuuta – Danny Williams syntyi
• 13. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron kansliapäällikkö Antero Jyrängille.
• 20. heinäkuuta – Ranska jatkoi ydinkokeita Mururoalla vastalauseista huolimatta.

• 1. elokuuta – Tiekohtaiset nopeusrajoitukset tulivat kokeiluluonteisesti käyttöön Turun ja Porin, Uudenmaan, Kymen, Hämeen, Mikkelin, Vaasan ja Keski-Suomen läänien alueilla.
• 5. elokuuta – Musta syyskuu -terroristijärjestö surmasi kolme ja haavoitti 56:tta ihmistä Ateenan lentokentällä.
• 15. elokuuta – Yhdysvallat lopetti Kamputsean pommitukset päättäen 15 vuotta kestäneet sotatoimet Kaakkois-Aasiassa.
• 22. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon myönsi eron ulkoministeri William Rogersille ja nimitti hänen tilalleen ulko- ja turvallisuuspoliittisen neuvonantajansa Henry Kissingerin.
• 23. elokuuta – Norrmalmstorgilla Tukholmassa tapahtui pankkiryöstö, jossa ryöstäjä otti neljä panttivankia. Tilanne päättyi 28. elokuuta poliisin laskettua kaasua pankkiholviin. Jotkut panttivangeista samastuivat ryöstäjään, mistä syystä ilmiö tunnetaan Tukholma-syndroomana.
• 24. elokuuta – Ensimmäinen Uuno Turhapuro-elokuva "Uuno Turhapuro" sai ensi-iltansa.
• 29. elokuuta – Miljoonas Ski-Doo-moottorikelkka valmistui.

• 4. syyskuuta – Tanskan kuningatar Margareeta II ja prinssi Henrik saapuivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.
• 6. syyskuuta – Neuvostoliittolainen kirjailija Aleksandr Solženitsyn ilmoitti, että turvallisuuspoliisi KGB oli takavarikoinut Leningradissa hänen julkaisemattoman Vankileirien saaristo -teoksensa käsikirjoituksen.
• 7. syyskuuta – Ylijohtaja Seppo Lindblom tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa 1250 markan sakkoon Zavidovo-vuodon vuoksi.
• 11. syyskuuta – Chilen presidentti Salvador Allende kuoli sotilasvallankaappauksessa ja Augusto Pinochet siirtyi maan johtoon 17 vuoden ajaksi.
• 13. syyskuuta – Suomi, Ruotsi ja Tanska keskeyttivät kehitysavun antamisen Chilelle.
• 15. syyskuuta – Ruotsin Kustaa VI Aadolf kuoli, Kaarle XVI Kustaa nousi valtaistuimelle. Uusi kuningas otti tunnuslauseekseen För Sverige - i tiden (Ruotsin hyväksi - ajan hengessä). Kustaa VI Aadolf haudattiin Hagan linnan puistoon 25. syyskuuta.
• 24. syyskuuta – Guinea-Bissau julistautui itsenäiseksi Portugalin alaisuudesta.
• 30. syyskuuta – Tampereella, Kalevan kirkon edustalla paljastettiin kuvanveistäjä Terho Sakin muotoilema Kalevala-monumentti.

[muokkaa] Lokakuu - joulukuu

• 1. lokakuuta – Työsuojeluhallitus aloitti toimintansa.
• 6. lokakuuta – Jom kippur -sota: Egyptin ja Syyrian joukot hyökkäsivät Israeliin juutalaisten pyhäpäivänä. Sota päättyi 26. lokakuuta.
• 10. lokakuuta – Yhdysvaltain varapresidentti Spiro Agnew erosi tunnustettuaan syyllistyneensä veropetokseen.
• 16. lokakuuta – Kuusi Persianlahden suurinta öljyntuottajamaata vähensi öljyntuotantoaan neljänneksellä ja korotti raakaöljyn hintaa 17 prosenttia.
• 17. lokakuuta – Öljykriisi: arabimaat asettivat Israelia tukeneet maat boikottiin.
• 20. lokakuuta – Sydneyn oopperatalon avajaiset.
• 24. lokakuuta – Suomi ilmoitti olevansa valmis ottamaan vastaan sata chileläistä poliittista pakolaista. Ensimmäiset pakolaiset saapuivat 19. marraskuuta.
• 24. lokakuuta – Perustuslaillinen Kansanpuolue merkittiin puoluerekisteriin.

• 9. marraskuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi presidentin entisen kansliapäällikön Antero Jyrängin Zavidovo-vuodon vuoksi 3200 markan sakkoihin virkamiehen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.
• 11. marraskuuta – Israel ja Egypti allekirjoittivat aselevon.
• 11. marraskuuta – Mariner 10 -luotain laukaistiin radalleen.
• 13. marraskuuta – Islannin ja Ison-Britannian välinen ns. turskasota päättyi.
• 14. marraskuuta – Yhdysvallat tunnusti Taiwanin olevan osa Kiinaa.
• 16. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen ja EEC:n välisen vapaakauppasopimuksen äänin 141-36. Presidentti Urho Kekkonen vahvisti sopimuksen 21. marraskuuta.
• 20. marraskuuta – Eduskunta langetti SMP:n Veikko Vennamolle ja Rainer Lemströmille kahden viikon työskentelykiellon käyttäytymisrikkeiden vuoksi. J. Juhani Kortesalmi koki saman kohtalon 23. marraskuuta.
• 25. marraskuuta – Kreikan diktaattori George Papadopoulos syöstiin vallasta sotilasvallankaappauksessa.

• 1. joulukuuta – Papua-Uusi-Guinea sai itsehallinnon.
• 1. joulukuuta – Populisti Mogens Glistrupin johtama oikeistolainen Kansallinen Edistyspuolue menestyi Tanskan kansankäräjävaaleissa. Pääministeri Anker Jörgensen jätti hallituksensa eronpyynnön vaalituloksen selvittyä.
• 3. joulukuuta – Pioneer 10 välitti ensimmäiset lähikuvat Jupiterista.
• 5. joulukuuta – Kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth erosi RKP:sta katsottuaan jääneensä vaille vaikutusvaltaa. Hän liittyi hieman myöhemmin Perustuslailliseen kansanpuolueeseen.
• 6. joulukuuta – Yhdysvaltain uusi varapresidentti Gerald Ford astui virkaansa.
• 18. joulukuuta – Venstren puheenjohtaja Poul Hartling muodosti Tanskalle uuden hallituksen.
• 18. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat pikajuoksija Mona-Lisa Pursiaisen ensimmäisenä naisena vuoden parhaaksi urheilijaksi.
• 20. joulukuuta – Suomen sisäasiainministeriö antoi öljykriisinvuoksi taloudellisen toiminnan sääntelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain nojalla joukon määräyksiä energian säästämiseksi.
• 23. joulukuuta – Persianlahden alueen öljyntuottajamaat päättivät nostaa raakaöljyn hintaa 126 prosenttia.
• 25. joulukuuta – ARPANET kaatui reititystä haitanneen ohjelmointivirheen takia.
• 27. joulukuuta – Kansanedustaja Salme Katajavuori erosi Kokoomuksesta ja siirtyi Perustuslailliseen Kansanpuolueeseen.
• 28. joulukuuta – Energian säästämiseksi määrättiin kaikille moottoriajoneuvoille enimmäisnopeudeksi 80 kilometriä tunnissa.

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

• Kiss -yhtye perustettiin.
• Twisted Sister -yhtye perustettiin.

[muokkaa] Syntyneitä

• 7. tammikuuta – Jonna Tervomaa, suomalainen muusikko ja toimittaja
• 14. tammikuuta – Giancarlo Fisichella, italialainen Formula 1 -kuljettaja
• 21. helmikuuta – Damjan Fras, slovenialainen mäkihyppääjä
• 26. helmikuuta – Eric Lindros, kanadalainen jääkiekkoilija
• 23. maaliskuuta – Mari Kakko, suomalainen televisiojuontaja
• 25. maaliskuuta – Michaela Dorfmeister, itävaltalainen alppihiihtäjä
• 30. maaliskuuta – Vilma Melasniemi, suomalainen näyttelijä
• 4. huhtikuuta – David Blaine, yhdysvaltalainen taikuri
• 16. toukokuuta – Tori Spelling, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1. kesäkuuta – Heidi Klum, saksalainen valokuvamalli
• 14. kesäkuuta – Ville Myllyrinne, suomalainen näyttelijä
• 18. kesäkuuta – Alexandra Meissnitzer, itävaltalainen alppihiihtäjä
• 20. heinäkuuta – Haakon Magnus, Norjan kruununprinssi
• 20. heinäkuuta – Peter Forsberg, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 20. heinäkuuta – Anni Sinnemäki, suomalainen runoilija ja kansanedustaja
• 23. heinäkuuta – Monica Lewinsky, Valkoisen talon harjoittelija
• 25. heinäkuuta – Dani Filth, englantilainen laulaja ("Cradle of Filth")
• 6. elokuuta – Asia Carrera, yhdysvaltalainen pornonäyttelijä
• 22. elokuuta – Howie Dorough, yhdysvaltalainen laulaja ("Backstreet Boys")
• 5. syyskuuta – Rose McGowan, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 6. syyskuuta – Carlo Cudicini, italialainen jalkapallomaalivahti
• 19. syyskuuta – Carlos Eduardo López Avila ("Jeremías"), brittiläis-venezuelalainen poplaulaja
• 3. lokakuuta – Antti Laaksonen, suomalainen jääkiekkoilija
• 7. lokakuuta – Sami Hyypiä, suomalainen jalkapalloilija
• 9. marraskuuta – Maija Vilkkumaa, suomalainen rock-laulaja
• 2. joulukuuta – Monica Seles, serbialaissyntyinen yhdysvaltalainen tennispelaaja
• 3. joulukuuta – Holly Marie Combs, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 4. joulukuuta – Tyra Banks, yhdysvaltalainen valokuvamalli, TV-kasvo ja näyttelijä
• 21. joulukuuta – Marko Yli-Hannuksela, suomalainen painija (maailmanmestari ja olympiamitalisti)

[muokkaa] Kuolleita

• 22. tammikuuta – Lyndon Johnson, Yhdysvaltain presidentti
• 4. helmikuuta – Martti Haavio, suomalainen kirjailija ja professori
• 14. helmikuuta – Markus Rautio, suomalainen teatterimies
• 6. maaliskuuta – Pearl S. Buck, yhdysvaltalainen kirjailija
• 14. maaliskuuta – Chic Young, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Helmi ja Heikki)
• 27. maaliskuuta – Timo K. Mukka, suomalainen kirjailija
• 30. maaliskuuta – Reinhold Svento, suomalainen poliitikko
• 5. huhtikuuta – Gösta Knutsson, ruotsalainen lastenkirjailija
• 8. huhtikuuta – Pablo Picasso, espanjalainen taidemaalari
• 13. huhtikuuta – Kusti Kulo, suomalainen poliitikko ja SKDL:n kunniapuheenjohtaja
• 28. huhtikuuta – Clas Thunberg, suomalainen pikaluistelija (olympiavoittaja)
• 29. huhtikuuta – Sammy Babitzin, suomalainen laulaja (auto-onnettomuus)
• 9. toukokuuta – Uuno Montonen, suomalainen näyttelijä
• 9. toukokuuta – Martti Välikangas, suomalainen arkkitehti
• 16. toukokuuta – Hilkka Helinä (Halttunen), suomalainen näyttelijä
• 18. toukokuuta – Arvo Lehesmaa, suomalainen näyttelijä
• 20. toukokuuta – Jarno Saarinen, suomalainen kilpamoottoripyöräilijä (maailmanmestari)
• 20. toukokuuta – Renzo Pasolini, italialainen kilpamoottoripyöräilijä
• 6. kesäkuuta – Teppo J. Suonperä, suomalainen tietokilpailija, eversti
• 8. kesäkuuta – Eino Linnala, suomalainen säveltäjä
• 10. kesäkuuta – Erich von Manstein, saksalainen sotamarsalkka
• 13. kesäkuuta – Oiva Paloheimo, suomalainen kirjailija
• 14. kesäkuuta – Marko Tapio, suomalainen kirjailija
• 24. kesäkuuta – Lauri Riikonen, suomalainen poliitikko ja maaherra
• 2. heinäkuuta – Betty Grable, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
• 12. heinäkuuta – Lon Chaney, Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä
• 20. heinäkuuta – Bruce Lee, kiinalainen näyttelijä ja itämaisten taistelulajien ekspertti
• 29. heinäkuuta – Henri Charrière, ranskalainen kirjailija
• 31. heinäkuuta – Felix Iversen, suomalainen professori, rauhanpuolustaja
• 1. elokuuta – Walter Ulbricht, Itä-Saksan johtaja
• 6. elokuuta – Fulgencio Batista, Kuuban presidentti
• 8. elokuuta – Vilhelm Moberg, ruotsalainen kirjailija
• 31. elokuuta – John Ford, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 2. syyskuuta – J. R. R. Tolkien, englantilainen kirjailija (Taru sormusten herrasta)
• 11. syyskuuta – Salvador Allende, Chilen presidentti
• 15. syyskuuta – Klaus Salin, suomalainen tanssija
• 15. syyskuuta – Kustaa VI Aadolf, Ruotsin kuningas
• 23. syyskuuta – Pablo Neruda, vuoden 1971 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut chileläinen runoilija
• 26. syyskuuta – Anna Magnani, italialainen elokuvanäyttelijä
• 30. syyskuuta – Paavo Talvela, suomalainen jääkärikenraali
• 2. lokakuuta – Paavo Nurmi ("The Flying Finn"), suomalainen juoksija (moninkertainen olympiavoittaja)
• 6. lokakuuta – Jalo Lahdensuo, suomalainen kansanedustaja
• 6. lokakuuta – François Cevert, ranskalainen kilpa-autoilija
• 16. lokakuuta – Gene Krupa, yhdysvaltalainen jazz-rumpali
• 22. lokakuuta – Pablo Casals, espanjalainen sellisti
• 24. lokakuuta – Valo Konstantin Nihtilä, suomalainen eversti (asekätkentäjutun pääsyytetty)
• 30. lokakuuta – Esko Riekki, Etsivän keskuspoliisin johtaja 1923–1938
• 8. marraskuuta – Unto Pusa, suomalainen taidemaalari
• 11. marraskuuta – Artturi Ilmari Virtanen, vuoden 1945 Nobelin kemianpalkinnon saanut suomalainen biokemisti
• 17. marraskuuta – Alpo Lumme, suomalainen poliitikko ja maaherra
• 1. joulukuuta – David Ben Gurion, israelilainen valtiomies
• 4. joulukuuta – Lauri Lehtinen, suomalainen juoksija
• 20. joulukuuta – Luis Carrero Blanco, Espanjan pääministeri (pommiattentaatti)
• 26. joulukuuta – Ilmari Salomies, Suomen arkkipiispa

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Leo Esaki, Ivar Giaever ja Brian Josephson
• Nobelin kemianpalkinto: Ernst Fischer ja Geoffrey Wilkinson
• Nobelin lääketieteen palkinto: Karl von Frisch, Konrad Lorenz ja Nikolaas Tinbergen
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Patrick White
• Nobelin rauhanpalkinto: Henry Kissinger ja Le Duc Tho (kieltäytyi palkinnosta)

[muokkaa] Muuta

• Elokuvavuosi 1973

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1973.