1940

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] tammikuu - maaliskuu

• 7. tammikuuta – Kenraali Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona löi venäläisen 44. divisioonan Raatteen tiellä Suomussalmella. Sotasaaliiksi kertyi sata tykkiä ja 43 panssarivaunua sekä useita ajoneuvoja.
• 12. tammikuuta – Neuvostoilmavoimat pommitti Lounais-Suomea yli 400 koneella.
• 23. tammikuuta – Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusjärjestö tekivät niin sanotun tammikuun kihlauksen.
• 11. helmikuuta – Pääpuolustuslinja murtui Puna-armeijan edessä Summan alueella Kannaksella.
• 11. helmikuuta – Tukholman olympiastadionilla järjestettiin Suomen ja Ruotsin välinen jääpallomaaottelu. Näyttelijä Ella Eronen lausui Maamme-laulun ennen ottelun alkua.
• 16. helmikuuta – Eduskunta palasi Kauhajoelta Helsinkiin.
• 1. maaliskuuta – Länsivallat lupasivat Suomelle apujoukkoja 50 000 miestä ja pyysivät Suomelta vastausta maaliskuun 12. päivään mennessä.
• 3. maaliskuuta – Pommi tuhosi Ruotsissa kommunistien Norrskensflamman-lehden toimiston, viisi kuoli.
• 12. maaliskuuta – Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittivat Moskovan rauhan. Rauhanehtojen ankaruus aiheutti Suomessa maansurun.
• 12. maaliskuuta – Turengin junaturma: 39 ihmistä kuoli ja 69 loukkaantui. Kyseessä oli Suomen rautateiden historian kaikkien aikojen pahin onnettomuus.
• 13. maaliskuuta – Talvisota päättyi. Suomessa oli suruliputus.
• 18. maaliskuuta – Adolf Hitler ja Benito Mussolini tapasivat Brennerin solassa Alpeilla ja sopivat liitosta Ranskaa ja Britanniaa vastaan.
• 27. maaliskuuta – Saksan salaisen poliisin (Gestapo) päällikkö Heinrich Himmler antoi määräyksen Auschwitzin keskitysleirin perustamisesta.
• 27. maaliskuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi nimitettiin Suomen lähettilääksi Moskovaan. Ulkoministeri Väinö Tanner siirtyi kansanhuoltoministeriksi ja professori Rolf Witting tuli uudeksi ulkoministeriksi. Hallitus päätti pitää sotatilan ja sotasensuurin voimassa toistaiseksi.

[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu

• 9. huhtikuuta – Operaatio Weserübung: Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan.
• 17. huhtikuuta – Neuvostoliitto vaati Suomea palauttamaan Karjalasta evakuoidun omaisuuden.
• 20. huhtikuuta – Karjalan Liitto perustettiin.
• 23. huhtikuuta – Vuoden 1940 kesäolympialaiset peruuntuivat lopullisesti. Helsingissä pidettäväksi aiottuihin kisoihin oli ehtinyt ilmoittautua 48 maata.
• 30. huhtikuuta – Pääministeri Risto Ryti sanoi eduskunnassa, ettei siirtoväellä ole lakiin perustuvaa oikeutta saada korvauksia menettämästään omaisuudesta.
• 5. toukokuuta – Norjan pakolaishallitus muodostettiin Lontoossa, jonne myös kuningas Haakon VII oli siirtynyt.
• 7. toukokuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda syytti Suomea Karjalan järjestelmällisestä hävittämisestä.
• 9. toukokuuta – Englannin sotajoukot miehittivät Islannin ja Färsaaret.
• 9. toukokuuta – Saksalainen sukellusvene U-9 upotti ranskalaisen sukellusvene Dorisin lähellä Den Helderiä.
• 10. toukokuuta – Saksa hyökkäsi Belgiaan, Alankomaihin ja Luxemburgiin.
• 13. toukokuuta – Saksan armeija ylitti Maas-joen.
• 14. toukokuuta – Luftwaffe pommitti Rotterdamia.
• 14. toukokuuta – Alankomaat antautui Saksalle.
• 15. toukokuuta – Amsterdam miehitettiin.
• 15. toukokuuta – Ensimmäinen McDonald's avattiin San Bernardinossa Kaliforniassa.
• 17. toukokuuta – Bryssel miehitettiin.
• 22. toukokuuta – Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS) perustettiin.
• 20. toukokuuta – Ensimmäiset vangit tuotiin Auschwitzin keskitysleirille.
• 25. toukokuuta – Dunkerquen taistelu alkoi.
• 25. toukokuuta – Neuvostoliitto palautti 1267 Salmissa ja Suojärvellä talvisodan alussa vangeiksi jäänyttä siviiliä. Ilmeni, että suuri määrä erityisesti lapsia ja vanhuksia oli kuollut vankeuden aikana.
• 26. toukokuuta – Ranska ja Britannia aloittivat Dunkerquen evakuoinnin.
• 28. toukokuuta – Belgia antautui Saksalle.
• 30. toukokuuta – Neuvostoliitto palautti 868 siviiliä, jotka olivat jääneet talvisodan aikana vangeiksi Karjalan kannaksen rajakunnissa, Suomenlahden saarilla ja Petsamossa.
• 4. kesäkuuta – Dunkerquen evakuointi päättyi, 300 000 miestä laivattiin Isoon-Britanniaan.
• 10. kesäkuuta – Italia julisti sodan Ranskalle ja Britannialle.
• 10. kesäkuuta – Erwin Rommelin joukot saavuttivat Englannin kanaalin.
• 10. kesäkuuta – Kanada julisti sodan Italialle.
• 10. kesäkuuta – Norja antautui Saksalle.
• 14. kesäkuuta – Pariisi miehitettiin.
• 14. kesäkuuta – Presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoitti lain Yhdysvaltain laivaston tonniston kasvattamiseksi yhdellätoista prosentilla.
• 14. kesäkuuta – Kaksi neuvostoliittolaista hävittäjäkonetta ampui alas suomalaisen matkustajalentokone Kalevan Tallinnan edustalla Suomenlahden yllä. Seitsemän matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä kuoli.
• 16. kesäkuuta – Moskova syytti Baltian maita aikomuksesta muodostaa sotilasliitto Neuvostoliittoa vastaan.
• 17. kesäkuuta – Neuvostoliitto miehitti Baltian maat.
• 17. kesäkuuta – Liittoutuneet alkoivat evakuoida Ranskaa Saksan miehitettyä suurimman osan maasta.
• 18. kesäkuuta – Kenraali de Gaulle piti Lontoosta käsin radiopuheensa, jossa hän vetosi jatkamaan taistelua. (ransk. Appel du 18 juin)
• 18. kesäkuuta – Winston Churchill piti alahuoneessa puheen, jossa hän sanoi: "...Taistelu Ranskasta on ohi. Oletan että taistelu Britanniasta on alkamassa."
• 18. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi siirtoväen pika-asutuslain.
• 22. kesäkuuta – Ranskan pääministeri Philippe Pétain allekirjoitti antautumisen, jossa Saksan joukot saivat vallan pohjoisessa ja maan länsiosassa, mukaan lukien Pariisi. Ranskan hallitus vetäytyi Vichyn pikkukaupunkiin.
• 23. kesäkuuta – Adolf Hitler saapui vierailulle Pariisiin.
• 28. kesäkuuta – Neuvostoliitto miehitti Romanian Bessarabian.

[muokkaa] heinäkuu - syyskuu

• 6. heinäkuuta – Neuvostoliitto hajotti Baltian maiden parlamentit, koska ne "eivät edustaneet kansaa".
• 9. heinäkuuta – Neuvostoliitto vaati kauttakulkuoikeutta Hankoon.
• 10. heinäkuuta – Vichyn Ranskan hallitus koottiin.
• 14.–15. heinäkuuta – Baltian maissa pidettiin Neuvostoliiton painostuksen alaiset parlamenttivaalit. "Kansan vihollisiksi" julistettujen - muiden kuin kommunististen - ehdokkaiden osallistuminen vaaleihin estettiin.
• 21. heinäkuuta – Viro, Latvia ja Liettua julistettiin neuvostotasavalloiksi sen jälkeen, kun ne olivat "anoneet pääsyä Neuvostoliiton osaksi".
• 24. heinäkuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov vaati Suomen kansanhuoltoministeriä Väinö Tanneria eroamaan.
• 26. heinäkuuta – Asetuksella (396/40) lakkautettiin Viipurin klassillinen lyseo ja perustettiin Kuopion klassillinen lyseo.
• 31. heinäkuuta – Adolf Hitler päätti alustavasti hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.
• 1. elokuuta – Ulkoministeri Vjatšeslav Molotov syytti Suomea SNS-seuran sortamisesta.
• 3. elokuuta – Liettua liitettiin Neuvostoliittoon.
• 5. elokuuta – Latvia liitettiin Neuvostoliittoon.
• 6. elokuuta – Viro liitettiin Neuvostoliittoon Eestin sosialistisena neuvostotasavaltana.
• 6. elokuuta – SNS-seura järjesti mielenosoituksen Hakaniemen torilla Helsingissä. Mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa ja sytyttivät torilla olleet halkopinot tuleen.
• 16. elokuuta – Väinö Tanner erosi Neuvostoliiton painostuksen vuoksi kansanhuoltoministerin paikalta. Hänen tilalleen nimitettiin Väinö Kotilainen.
• 18. elokuuta – Jyväskylässä perustettiin Sotainvalidien veljesliitto.
• 20. elokuuta – Ramón Mercader murhasi entisen neuvostovallankumouksellisen Lev Trotskin Méxicossa jääpiikillä. Trotski kuoli seuraavana päivänä.
• 28. elokuuta – Hitler päätti, että Saksa miehittää Petsamon, mikäli Neuvostoliitto hyökkää Suomeen.
• 28. elokuuta – Tasavallan presidentti Kyösti Kallio sai halvauskohtauksen, jonka jälkeen hän ei pystynyt enää hoitamaan tehtäviään. Pääministeri Risto Ryti ryhtyi hoitamaan presidentin tehtäviä.
• 6. syyskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto solmivat neuvostojoukkojen kauttakulkusopimuksen.
• 7. syyskuuta – Craiovan sopimus: Romania menetti Dobrogean Bulgarialle.
• 7. syyskuuta – Luftwaffe aloitti Lontoon pommitukset. Strategisia pommituksia seurasi 57:nä yönä.
• 12. syyskuuta – Saksa ja Suomi solmivat saksalaisten joukkojen kauttakulkusopimuksen.
• 27. syyskuuta – Saksa, Italia ja Japani solmivat kolmen vallan akselisopimuksen.
• Suomen Valtakunnan Urheiluliitto, Työväen Urheiluliitto ja Suomen Palloliitto perustivat Oy Tippaustoimisto Ab:n heinäkuussa 1940. Vakioveikkaus aloitti pelitoiminnan ja ensimmäiset ottelut pelattiin syyskuussa.

[muokkaa] lokakuu - joulukuu

• 15. lokakuuta – Charlie Chaplinin elokuvan Diktaattori ensiesitys.
• 28. lokakuuta – Italia hyökkäsi Kreikkaan.
• 5. marraskuuta – Franklin D. Roosevelt valittiin ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä kolmannelle kaudelle.
• 10. marraskuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatsheslav Molotov saapui Berliiniin neuvottelemaan Hitlerin kanssa. Kireässä ilmapiirissä käydyt neuvottelut päättyivät tuloksettomina 12. marraskuuta.
• 11. marraskuuta – Britannian laivasto aloitti ensimmäisen hyökkäyksen lentotukialuksilta Italian laivastoa vastaan Tarantossa.
• 11. marraskuuta – Saksalainen apuristeilijä Atlantis kaappasi huippusalaisen brittien postilähetyksen rahtilaiva Automedonilta Sumatran luoteispuolella ja lähetti sen Japaniin.
• 14. marraskuuta – Luftwaffe tuhosi Coventryn 500 pommikoneella. Kaupungin 75 000 rakennuksesta tuhoutui 60 000, 568 kuoli.
• 16. marraskuuta – Royal Air Force pommitti kostoiskuna Hampuria.
• 20. marraskuuta – Unkari, Romania ja Slovakia liittyivät Akselivaltoihin.
• 25. marraskuuta – Neuvostoliitto vaati Saksaa vetämään kaikki joukkonsa pois Suomesta. Saksa ei vastannut Neuvostoliiton noottiin.
• 27. marraskuuta – Romanian kenraali Ion Antonescun rautakaarti pidätti ja teloitti yli 60 entisen kuninkaan Carol II:n luottomiestä.
• 27. marraskuuta – Presidentti Kyösti Kallio pyysi eroa tehtävistään.
• 30. marraskuuta – Useita satoja suomalaisia suljettiin tasavallan suojelulain nojalla turvasäilöön.
• 6. joulukuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov ilmoitti Suomen Moskovan-lähettiläälle J. K. Paasikivelle, ettei Väinö Tanneria, Toivo Kivimäkeä eikä marsalkka Mannerheimia saa valita Suomen uudeksi presidentiksi. Samalla Molotov torjui Suomen ja Ruotsin puolustusliiton sanoen sen olevan Moskovan rauhansopimuksen vastainen.
• 16. joulukuuta – Kenraali Paavo Talvela matkusti Saksaan, jossa hän tapasi marsalkka Hermann Göringin. Göring ilmoitti Saksan vastustavan Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa.
• 19. joulukuuta – Suomessa oli viisi presidenttiä elossa samanaikaisesti viiden tunnin ajan: Risto Ryti (istuva), Kyösti Kallio (väistyvä), P. E. Svinhufvud, L. K. Relander ja K. J. Ståhlberg (entiset).
• 23. joulukuuta – Helsingin raastuvanoikeus määräsi Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran lakkautettavaksi, koska sen toiminta oli ollut "omiaan vaikeuttamaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita".
• 27. joulukuuta – Baltian maiden armeijat liitettiin Neuvostoliiton puna-armeijaan.

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

• Balintiikeri kuoli sukupuuttoon.

[muokkaa] Syntyneitä

• 5. helmikuuta – H.R. Giger, sveitsiläinen taiteilija
• 5. tammikuuta – Veikko Kankkonen, suomalainen mäkihyppääjä
• 19. helmikuuta – Saparmurat Nijazov, Turkmenistanin presidentti (k. 2006)
• 25. helmikuuta – Sigmar Wittig, saksalainen avaruustutkija
• 9. maaliskuuta – Reijo Taipale, suomalainen iskelmälaulaja
• 10. maaliskuuta – Chuck Norris, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 10. maaliskuuta – Kai Kustaa Vähäkallio, Kytäjän kartanon isäntä (k. 1979)
• 12. maaliskuuta – M.A. Numminen, suomalainen viihdetaiteilija
• 1. huhtikuuta – Aarno Sulkanen, suomalainen näyttelijä
• 25. huhtikuuta – Al Pacino, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 30. huhtikuuta – Marutei Tsurunen, suomalaissyntyinen japanilainen poliitikko
• 16. toukokuuta – Jyrki Pellinen, suomalainen kirjailija
• 31. toukokuuta – Eva-Riitta Siitonen, suomalainen kansanedustaja, ylipormestari ja maaherra
• 1. kesäkuuta – René Auberjonois, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 3. kesäkuuta – Heljä Angervo, suomalainen laulaja
• 8. kesäkuuta – Tapani Perttu, suomalainen näyttelijä ja laulaja
• 30. kesäkuuta – Kari Aronpuro, suomalainen kirjailija
• 7. heinäkuuta – Richard Starkey ("Ringo Starr"), brittiläinen rumpali ("The Beatles")
• 13. heinäkuuta – Patrick Stewart, englantilainen näyttelijä
• 14. heinäkuuta – Esko Ollila, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja
• 27. elokuuta – Nina Banerjee-Louhija, intialais-suomalainen lääkäri ja kirjailija
• 28. elokuuta – Ulla-Maija "Uma" Aaltonen, suomalainen toimittaja ja kirjailija
• 2. syyskuuta – Jack White, saksalainen säveltäjä ja musiikkituottaja
• 23. lokakuuta – Edson Arantes do Nascimento ("Pelé"), brasilialainen jalkapalloilija
• 9. lokakuuta – John Lennon, englantilainen laulaja ("The Beatles") (k. 1980)
• 12. lokakuuta – Esko Salminen, suomalainen näyttelijä
• 14. lokakuuta – Cliff Richard, brittiläinen laulaja
• 27. marraskuuta – Bruce Lee, yhdysvaltalainen toimintaelokuvanäyttelijä (k. 1973)
• 30. marraskuuta – Pauli Nevala, suomalainen keihäänheittäjä (olympiavoittaja)
• 20. joulukuuta – Kimmo Pyykkö, suomalainen kuvanveistäjä
• 21. joulukuuta – Arvi Lind, suomalainen televisiotoimittaja ja uutistenlukija (eläkkeellä)
• 21. joulukuuta – Frank Zappa, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1993)

[muokkaa] Kuolleita

• 2. tammikuuta – Birger Wasenius, suomalainen pikaluistelija
• 11. tammikuuta – Mikael Nyberg, suomalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi
• 25. tammikuuta – Elias Simojoki, suomalainen kansanedustaja ja pappi
• 11. helmikuuta – Gunnar Höckert, suomalainen juoksija
• 14. helmikuuta – Ilmari Kivinen ("Tiitus"), suomalainen kirjailija
• 16. helmikuuta – Valto Tynnilä, suomalainen viihdesäveltäjä (katosi talvisodassa)
• 29. helmikuuta – Nyrki Tapiovaara, suomalainen ohjaaja
• 1. maaliskuuta – A. H. Tammsaare, virolainen kirjailija
• 3. maaliskuuta – Arvi Tikkala, suomalainen iskelmälaulaja
• 9. maaliskuuta – Martti Uosikkinen, suomalainen olympiavoimistelija
• 10. maaliskuuta – Mihail Bulgakov, venäläinen kirjailija
• 16. maaliskuuta – Selma Lagerlöf, vuoden 1909 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija
• 14. toukokuuta – Emma Goldman, venäläissyntyinen anarkisti ja feministi
• 28. toukokuuta – Friedrich Karl von Hessen, saksalainen prinssi (valittiin Suomen kuninkaaksi 1918) (s. 1868)
• 29. kesäkuuta – Paul Klee, saksalais-sveitsiläinen taidemaalari (s. 1879)
• 7. heinäkuuta – Dagmar Parmas, suomalainen laulaja, näyttelijä ja iskelmäsanoittaja
• 15. heinäkuuta – Robert Wadlow, maailman pisin ihminen
• 21. elokuuta – Lev Trotski, neuvostovallankumouksellinen (murhautettiin) (s. 1879)
• 13. lokakuuta – Ville Vallgren, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1855)
• 4. marraskuuta – Manuel Azaña, Espanjan toisen tasavallan presidentti
• 9. marraskuuta – Neville Chamberlain, Ison-Britannian pääministeri
• 19. joulukuuta – Kyösti Kallio, Suomen presidentti

[muokkaa] Kirjoja

• Niskavuoren nuori emäntä – Hella Wuolijoki
• Päiden vaihdon laki – Thomas Mann
• Antero ei enää palaa – Mika Waltari
• Tuliholvin alla – Eino Hosia
• Kollaa kestää – Erkki Palolampi
• "Ja pöh!" sanoi sotamies Ryhmy – Armas J. Pulla

[muokkaa] Muuta

• Elokuvavuosi 1940

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1940.